Palaa alkuun /corporate/KONE_100_years/Documents/images/image100.jpg KONE oli 1960- ja 1970-luvuilla mukana vahvasti myös tekstiiliteollisuudessa. Heikki Herlinin opiskelutoveri Eero Kalaja oli keksinyt nailonin käsittelyssä käytettävän koneen (kuvassa), jonka kehittelyä KONE avusti. Kun KONE vuonna 1974 myi liiketoiminnan pois, vertikaalinen integrointi oli liki täydellinen: toiminta käsitti kreppauskoneiden valmistuksen ja markkinoinnin (Spinner), nailonin käsittelyn (Kerilon) sekä sukkien ja sukkahousujen valmistuksen (Keri). /corporate/KONE_100_years/Documents/images/image099.jpg KONEen Alankomaiden tytäryhtiö testaili ensimmäistä KONE MonoSpace® -hissiä. Jotta tieto konehuoneettomasta hissistä ei leviäisi ennen aikojaan, prototyyppiin rakennettiin valekonehuone ja komponentit asennettiin iltamyöhällä. Eräs päällikkö, joka ei ollut mukana projektissa, sattui kerran näkemään MX-koneiston ja kysyi, mikä se on. Hoksaavainen asentaja selitti, että kyseessä on KONEen uusi ylinopeussuoja. Kyselijä oli ilmeisesti tyytyväinen hatusta tempaistuun vastaukseen, sillä salaisuus säilyi. /corporate/KONE_100_years/Documents/images/image098.jpg KONE Building on yhtiön konsernitoimintojen pääkonttori. Myös toimitusjohtaja Matti Alahuhdan toimisto sijaitsee rakennuksessa. Espoon Keilaniemeen vuonna 2001 valmistuneen 18-kerroksisen rakennuksen on suunnitellut ansioitunut arkkitehti Antti-Matti Siikala. Keilaniemi on tullut tunnetuksi useiden kansain¬välisten suuryritysten pää¬konttoreista. KONE Buildingin lisäksi alueella sijaitsee mm. Nokian, Fortumin ja Neste Oilin pääkonttori. /corporate/KONE_100_years/Documents/images/image097.jpg KONEen asentaja Pekka Kärhä oli eräänä iltayönä huoltamassa hissiryhmää Moskovassa. Hän kytki yhden hissin pois käytöstä, meni konehuoneeseen ja ajoi sieltä käsin useita koeajoja. Parinkymmenen minuutin kuluttua hän kytki hissin taas käyttöön ja ajoi vielä muutaman koeajon hissin sisältä. Avautuvan hissinoven takana seisoi ällistynyt siivooja, joka varoitti Kärhää: ”Älä käytä tätä hissiä! Se on tullut hulluksi!” /corporate/KONE_100_years/Documents/images/image096.jpg Turvallisten hissien historian ensimmäiset sata vuotta useimmissa maissa hisseissä oli kuljettaja, joka käynnisti ja pysäytti korin tarkasti kerrostasanteelle. Hissipojat ja -tytöt jäivät kehittyvän tekniikan myötä työttömiksi vasta toisen maailmansodan jälkeen. Monissa rakennuksissa heitä kuitenkin näki vielä 1960- ja 1970-luvuilla, joskus myös turvallisuussyistä. /corporate/KONE_100_years/Documents/images/image095.jpg KONE on ottanut toimintansa ympäristövaikutukset huomioon jo paljon ennen muita. Tullessaan markkinoille vuonna 1996 KONE MonoSpace® oli selvästi markkinoiden ympäristöystävällisin hissi. Vuonna 1998 KONE otti tähtäimeen kestävän rakentamisen, ja KONE MonoSpace® oli viisikerroksisen Eyecatcher-ekotalon vetonaula Swissbau99-messuilla Baselissa vuonna 1999. Seuraavana vuonna markkinoille tuotiin KONE ECO3000™ -liukuporras, ja KONE sponsoroi kestävän rakentamisen seminaaria Expo2000-näyttelyssä Hannoverissa. Lukuisilla KONE-yhtiöillä on nykyään sertifioitu ISO14001 -ympäristöjärjestelmä. /corporate/KONE_100_years/Documents/images/image094.jpg KONEen ylin johto muutti vuonna 1991 uuteen Euroopan pääkonttoriin Brysseliin. Päätöksen syynä oli, että muista maista oli mahdotonta saada siirtymään riittävästi liikkeenjohdon huippuosaajia Suomeen. Kun Helsingin seutu kansainvälistyi ja uusi pääkonttori KONE Building avattiin Espooseen vuonna 2001, konsernin ylin johto saattoi palata Suomeen. /corporate/KONE_100_years/Documents/images/image093.jpg Toimitusjohtaja Heikki Herlinin mielestä hyviä uutisia kannatti juhlia. Joka kerta, kun Helsingin tehtaalta tilattujen hissien lukumäärä nousi uudelle tuhatluvulle, koko henkilöstölle tarjottiin kakkukahvit. Hissi numero 1 000 kirjattiin vuonna 1928, ennen hänen toimitusjohtajuuttaan, mutta kahvit juotiin seuraavien tasalukujen kunniaksi aina vuoteen 1958. Vuoteen 1960 mennessä, jolloin tilattiin 9000. hissi, kauppoja tuli niin tiheään tahtiin, että perinteen annettiin kuihtua. /corporate/KONE_100_years/Documents/images/image092.jpg KONE pääsi Aasian markkinoille vuonna 1975 Singaporessa ja Filippiineillä toteutetuilla hankkeilla. Vuonna 1979 ostetun Marryat & Scottin mukana tulivat tytäryhtiöt Hong Kongissa ja Singaporessa. Vuonna 1980 hankittiin malesialaiset ja singaporelaiset nosturiyhtiöt. Perässä seurasivat Taiwan (1991), Thaimaa (1993) ja Indonesia (1994). Kiinaan hissejä myytiin Hong Kongista käsin, kunnes Kunshanin tehdas avattiin vuonna 1998. Nykyisin Aasia on KONEen nopeimmin kasvava markkina-alue. /corporate/KONE_100_years/Documents/images/image091.jpg KONE MonoSpace® -konsepti julkistettiin maaliskuussa 1996. Vuoden 1999 loppuun mennessä mallia oli tilattu 20 000 yksikköä, ja 50 000 myytyä hissiä tuli täyteen helmikuussa 2002. Vauhti vain kiihtyi: 100 000 hissin raja ohitettiin huhtikuussa 2005. Vuoden 2009 loppuun mennessä oli myyty 325 000 yksikköä, ja KONE MonoSpace®- hissien tilausvolyymi oli kasvanut useimpien maiden asuntorakentamisen taantumasta huolimatta huimaan 50 000 yksikköön vuodessa. /corporate/KONE_100_years/Documents/images/image090.jpg KONE suunnitteli yhtiön juhlavuoden merkeissä erikoisvalmisteisen hissin vuoden 2010 maailmannäyttelyn Suomen-paviljonkiin. Tämä innovatiivisen teknologian ja korkeatasoisen muotoilun yhteistuloksena syntynyt ratkaisu palvelee paviljonkia sekä hissinä että näyttelykohteena. Hissikorin lattian keramiikkatyöt (kuvassa) ovat Karin Widnäsin ja Pekka Paikkarin luomuksia. Merkinantolaitteet ovat KONEen suunnittelutiimin palkittua designia. /corporate/KONE_100_years/Documents/images/image089.jpg Yksi KONEen 1970- ja 1980-lukujen vahvuuksista oli varastoautomaatio. Yhdistämällä edistyksellistä automaatio- ja nostintekniikkaa KONE kehitti esimerkiksi automaattisen poimintavaunun (kuvassa) kaltaisia ratkaisuja. Henkilökunnan ei enää tarvinnut kiipeillä kylmän varaston tikkailla etsimässä ja kiskomassa esiin tilattuja tuotteita – poimintavaunu hoitaa työn automaattisesti. Tuotteen valmistus yhtiöitettiin vuonna 1990 AWA Advanced Warehouse Automation Oy:ksi, joka myöhemmin myytiin pois. /corporate/KONE_100_years/Documents/images/image088.jpg KONEen tutkimus- ja kehitysinsinöörit eivät tyytyneet siihen, että hissistä saatiin vuonna 2004 konehuone pois – seuraavaksi poistettiin myös vastapaino. KONE MaxiSpace™ -ratkaisun avulla hissiin saadaan jopa kolmanneksen perinteistä mallia suurempi kori. Ratkaisu on ihanteellinen modernisointeihin: ahtaasta hissistä saadaan kertaheitolla käytännöllisempi niin rullatuolin kuin lastenvaunujen käyttäjille. /corporate/KONE_100_years/Documents/images/image087.jpg Kone on suoraviivainen nimi koneenrakennusyritykselle, mutta sana on olemassa eräissä muissakin kielissä – tosin merkitykset luonnollisesti vaihtelevat: albaniaksi kone merkitsee koiranpentua, tanskaksi ja norjaksi vaimoja ja slovakiaksi hevosia. /corporate/KONE_100_years/Documents/images/image086.jpg Kuvassa Kiinan varapääministerin Wu Bang Guon seurassa poseeraavalla Antti Herlinillä oli niukasti kokemusta hissi- ja liukuporrasbisneksestä, kun hänestä tuli KONEen toimitusjohtaja vuonna 1996, mutta se ei estänyt häntä tuplaamasta kertaheitolla yhtiön arvon ostamalla Partekin noin 1,5 miljardilla eurolla. /corporate/KONE_100_years/Documents/images/image085.jpg Heikki H. Herlin patentoi monia keksintöjä, esimerkiksi suuren suosion saaneen tukkinippunosturin. Nosturilla tukkinippuja voitiin siirtää padon tai sulun ohi, mikä mahdollisti tukinuiton sahoille ja sellutehtaille myös vesirakentamisen tukkimissa vesistöissä. Tämä on hyvä esimerkki siitä, kuinka KONEen asiakaslähtöinen toiminta on alusta lähtien tuottanut käytännöllisiä ratkaisuja asiakkaiden ongelmiin. /corporate/KONE_100_years/Documents/images/image084.jpg KONEen ensimmäinen amerikkalainen tytäryhtiö, Armor Elevator, sai 1980-luvun puolivälissä vihdoin jalansijaa Manhattanin pilvenpiirtäjämarkkinoilla seitsemän vaihteettoman hissin asennuksella osoitteeseen 767 Third Avenue. Tätä seurasi puolentusinaa merkittävää toimitusta keskustaan sekä YK:n sihteeristön rakennuksen hissien modernisointi. 1980-luvun loppuun mennessä, jolloin KONE osti Flynn-Hill Elevatorin, yrityksen asema oli vakiintunut näillä erittäin tiukasti kilpailluilla markkinoilla. /corporate/KONE_100_years/Documents/images/image083.jpg Jatkosodan päättäneessä rauhansopimuksessa Suomi määrättiin maksamaan Neuvostoliitolle sotakorvauksina 300 miljoonan kultadollarin arvosta investointituotteita. KONEen osuudeksi tuli alun perin 100 tavarahissiä, 200 nosturia ja 72 sähkönostinta. Vaikka määriä myöhemmin pienennettiin, tilaus pakotti KONEen kasvattamaan oleellisesti valmistuskapasiteettiaan. Tämän ansiosta KONE oli huomattavasti vahvempi yritys, kun sotakorvaukset vuonna 1952 saatiin maksettua. /corporate/KONE_100_years/Documents/images/image082.jpg KONE siirsi vuonna 1943, keskellä jatkosotaa, nostureiden kokoonpanon Hyvinkäälle. Helsingin tehdas ei soveltunut kunnolla kokoonpanotyöhön, ja lisävaikeuksia tuli pääkaupungin pommituksista. Uusi tehdas rakennettiin kyseisenä talvena, ja rakennustöiden kestäessä nosturit oli koottava ulkona. Vuoden 1944 lopulla tehdas saatiin lämpimäksi, ja hitsaajien ja kokoonpanohenkilöstön työolot helpottuivat huomattavasti. /corporate/KONE_100_years/Documents/images/image081.jpg Ostettuaan amerikkalaisen Montgomery Elevator Companyn vuonna 1994 ja O&K Rolltreppenin vuonna 1996 KONE nousi maailman johtavaksi liukuportaiden valmistajaksi. Näiden yhtiöiden yhdistetyn osaamisen tuloksena syntyi alan johtavia innovaatioita, kuten energiaa säästävä KONE ECO3000™ -liukuporras, kattava liukuportaiden modernisointiratkaisu KONE EcoMod™ ja KONE InnoTrack™ -liukukäytävä. /corporate/KONE_100_years/Documents/images/image080.jpg KONEelta kesti monia kilpailijoita pidempään päättää Kiinan-strategiastaan, mutta kun ratkaisu oli tehty, aikaa ei haaskattu. Kiinalaisen hissivalmistajan kanssa perustettavan yhteisyrityksen sijaan päätettiin rakentaa oma tehdas kuvassa lippujen takana näkyvälle kellertävälle tontille. KONEen tehdas avattiin tälle entiselle riisipellolle Kunshaniin vuonna 1998 – alle kaksi vuotta kuvan ottamisen jälkeen. /corporate/KONE_100_years/Documents/images/image079.jpg KONEen ensimmäiset, insinöörien Juho Lindroosin ja Erik Ingvallin suunnittelemat sähkönostimet tuotiin markkinoille 1930-luvun lopulla, ja sarjavalmistus alkoi vuonna 1939. Niiden myötä KONE antoi tärkeän panoksen sotakorvausponnisteluihin. Jälleenrakentamisen vuosina tehtaisiin, varastoihin ja huolintakeskuksiin tilattiin monen kokoisia nostimia käsittelemään nousevan kysynnän kasvattamia tavaravirtoja. /corporate/KONE_100_years/Documents/images/image078.jpg Toisen maailmansodan aikana suurin osa KONEen tuotantokapasiteetista valjastettiin palvelemaan maanpuolustuksen tarpeita. Sorveja ja muita työstökoneita siirrettiin pomminkestäviin tiloihin, joissa niillä valmistettiin ampumatarvikkeita, kuten kuvassa kranaatinheittimen ammuksen kuoria. KONE valmisti myös häkäpönttöjä henkilö- ja kuorma-autoihin, sillä polttoaineiden tuonti kävi lähes mahdottomaksi. Talvi- ja jatkosodan murheellista satoa olivat 26 henkensä menettänyttä työntekijää. /corporate/KONE_100_years/Documents/images/image077.jpg Modernisoinnit voivat joskus olla vaativia muistakin kuin teknisistä syistä. Kun kohteena on historiallisesti merkittävä rakennus, kuten Singaporen Raffles-hotelli, jonka hissitekniikkaa KONE uusi vuosina 1989–91, tyylin ja arkkitehtuurisen kokonaisuuden eheyttä on varjeltava erityisen tarkkaan. Hallintorakennuksissa tai sotilaskohteissa KONEen henkilöstöltä voidaan vaatia turvallisuusselvitys. Joidenkin uskontojen pyhiin paikkoihin saatetaan laskea ainoastaan oikeauskoisia työntekijöitä. /corporate/KONE_100_years/Documents/images/image076.jpg KONEen toimitusjohtaja ja hallituksen puheenjohtaja Heikki H. Herlin toimi aktiivisesti myös kansainvälisissä järjestöissä, kuten Rotary Internationalissa ja Moral Re-Armamentissa (MRA). Hän toimi Rotareiden Euroopan, Pohjois-Amerikan ja Itäisen Välimeren alueen neuvottelukunnan puheenjohtajana ja Rotary Internationalin hallituksen jäsenenä vuodesta 1951. Näiden järjestöjen kautta luodut kontaktit osoittautuivat hyödyllisiksi KONEen toimintojen laajetessa maailmalle. /corporate/KONE_100_years/Documents/images/image075.jpg KONE lähti 1970-luvun lopussa ja 1980-luvun alussa vahvasti mukaan bulkkimateriaalien käsittelyyn. Tuon aikakauden lukuisiin avaimet käteen projekteihin sisältyivät mm. Minjingun fosfaattikaivosprojekti Tansaniassa, Jahorin sataman nosturit ja kuljettimet Malesiassa, Soman voimalan hiilenkäsittelylaitteet Turkissa ja ruotsalaisen asiakkaan täysin automatisoitu kivimurskaamo. /corporate/KONE_100_years/Documents/images/image074.jpg KONEen Osmo Ivanto kehitti vuonna 1967 sellutehtaita varten automatisoidun hiomakone-syöttöjärjestelmän, josta tuli olennainen osa kaikkia moderneja kuorimoita. KONE toimitti jo nostureita sellu- ja paperitehtaille, ja vuoteen 1984 mennessä puunkäsittelylaitteiston tuotantomäärät oikeuttivat uuden divisioonan, KONE Woodin, perustamisen. Divisioona pystyi lopulta toimittamaan kokonaisia puukenttiä ja kuorimoita. /corporate/KONE_100_years/Documents/images/image073.jpg KONEen modernisointiliiketoiminta kehittyi merkittävästi 1980-luvun lopussa, kun Drolet KONE Kanadassa sai hoitaakseen Trizec Corporationin Montrealin lippulaivan, 43-kerroksisen Place Ville Marien 40 nopean Otis-hissin modernisoinnin. KONE korvasi vanhat järjestelmät KONE TMS 900- ja SCD-ohjaus- ja käyttöjärjestelmillä. Töidenaikaiset häiriöt minimoitiin modernisointikohteisiin suunniteltua TMS-ohjausjärjestelmää käyttämällä. /corporate/KONE_100_years/Documents/images/image072.jpg KONE alkoi valmistaa itse sähkömoottoreita vuonna 1935, mihin saakka yritys oli käyttänyt entisen omistajan Strömbergin moottoreita. Oma moottorituotanto toi koko toimitusketjun laadunvalvonnan omiin käsiin ja ”kaikki saman katon alta” -malli toimi myyntivalttina. Tämä filosofia säilyikin KONEen uusien laitteiden liiketoiminnan kantavana voimana aina 1900-luvun lopulle, jolloin teknologiset ja liiketoiminnalliset muutokset lisäsivät ulkoistamista. /corporate/KONE_100_years/Documents/images/image071.jpg Aivan Shanghain ytimessä sijaitseva maailmannäyttely levittäytyy yli 300 hehtaarin alueelle. Touko–lokakuussa järjestettävään kaikkien aikojen suurimpaan maailmannäyttelyyn odotetaan yli 70:tä miljoonaa vierailijaa. KONE on maailmannäyttelyn suurimpia hissi- ja liukuporrastoimittajia. KONEen ratkaisuja tulee 21 paviljonkiin, eniten kaikista alan toimittajista. Yhtiö toimittaa maailmannäyttelyyn yhteensä 34 liukuporrasta ja 59 hissiä. /corporate/KONE_100_years/Documents/images/image070.jpg ASEA-Graham asensi kolme hissiä Berliinin 365-metriseen TV-torniin vuonna 1967. KONE osti yrityksen seuraavana vuonna. Kun KONE sai hissien modernisointisopimuksen vuonna 1995, alkuperäiset piirustukset olivat kadonneet. KONE kutsui alkuperäiseen tiimiin kuuluneet Rune Wassholmin (joka oli jo eläkkeellä) sekä Arvid Ericssonin takaisin auttamaan haastavassa projektissa. Fernsehturm oli vuosia korkein rakennus, jossa oli KONEen hissejä. /corporate/KONE_100_years/Documents/images/image069.jpg KONEen hissit ja liukuportaat varmistavat yli kahden miljoonan pyhiinvaeltajan sujuvan, turvallisen ja mukavan liikkumisen vuosittaisen Hajj-pyhiinvaelluksen aikana Mekassa Saudi-Arabiassa. KONEen viimeaikaisiin referensseihin Lähi-idässä lukeutuvat Gate Towers, Yas Marina Circuit -kilparata, ALDAR pääkonttori ja Adnec Feature Towers Abu Dhabissa, Elite Residence, Maydan Hotel, Meydan-kilparata ja Infinity Tower Dubaissa sekä Al-Faisal Tower, Dubai Tower ja Inifinity Tower Qatarissa. /corporate/KONE_100_years/Documents/images/image068.jpg KONE tapaturmataajuutta kuvaava tunnusluku (5,2 työpoissaoloon johtanutta tapaturmaa miljoonaa työtuntia kohti) oli vuonna 2009 seitsemän kertaa pienempi kuin vuonna 1994. Erinomaisen tuloksen taustalla on tinkimätön panostus onnettomuuksien ehkäisyyn, työntekijöiden sitoutuminen turvallisuuteen koko konsernissa sekä käytännön turvallisuustoimenpiteiden toteuttaminen. /corporate/KONE_100_years/Documents/images/image067.jpg Helpoin tapa päästä New Yorkin, Lontoon, Delhin, Pekingin, Tokion, Tukholman, Singaporen, Rooman ja monen muun metron asemalle on käyttää KONEen hissiä tai liukuporrasta. Julkisen liikenteen merkitys lisääntyy jatkuvasti, kun energia- ja ympäristönäkökohdat tulevat yhä tärkeämmiksi ja puolet maailman väestöstä asuu kaupungeissa. Näin myös KONEen rooli turvallisten ja vaivattomien ratkaisujen toimittajana julkiselle liikenteelle kasvaa. /corporate/KONE_100_years/Documents/images/image066.jpg Pekingin olympialaisiin, vuoden 2009 baseballin finaaliotteluun Yankee-stadionilla ja Abu Dhabin Grand Prix -osakilpailuun osallistuneet katsojat kaikki käyttivät KONEen hissejä tai liukuportaita päästäkseen istumapaikoilleen. KONE on toimittanut laitteita kymmeniin merkittäviin urheiluareenoihin. Vuonna 2010 KONE toimittaa laitteita kolmelle jalkapallon MM-kisastadionille Etelä-Afrikkaan, Nad Al Sheban kilparadalle Dubaihin sekä Rectangular-stadionille Melbourneen. Vuoden 2011 toimituskohteisiin kuuluu Varsovan päästadion. /corporate/KONE_100_years/Documents/images/image065.jpg KONEen keskeisenä periaatteena on ymmärtää eri asiakkaiden tarpeet hissin tai liukuportaan suunnittelussa, hankinnassa, asennuksessa, kunnossapidossa ja modernisoinnissa. KONEen tärkeimpiä asiakasryhmiä ovat viranomaiset, arkkitehdit, tekniset konsultit, rakennuttajat, kiinteistöyhtiöt ja kiinteistöjen hoitoon keskittyneet toimijat sekä rakennusten omistajat. KONE myös pyrkii ymmärtämään erilaisten rakennusten erityis¬tarpeet, jotta kuhunkin käyttö¬tarkoitukseen saadaan optimi¬ratkaisu. KONEelle keskeisiä rakennustyyppejä ovat asuin-, toimisto- ja liikekiinteistöt, hotellit, infrastruktuurikohteet ja sairaalat. Lisäksi KONE toimittaa ratkaisuja erikoistarkoituksiin, kuten laivoihin, vapaa-ajantiloihin, oppi¬laitoksiin ja teollisuus¬rakennuksiin. /corporate/KONE_100_years/Documents/images/image064.jpg Vuonna 2006 lanseerattu KONE InnoTrack™ on maailman ensimmäinen litteä liukukäytävä, joka ei tarvitse kuilua ja joka voidaan asentaa suoraan valmiin lattian päälle. Asentaminen on perinteisiä liukukäytäviä helpompaa ja edullisempaa, ja modulaarinen rakenne tekee liukukäytävästä joustavan pituuden ja sijainnin suhteen. KONE PowerDisc™-moottori ja ketjunohjausjärjestelmä ovat öljyttömiä ja energiataloudellisia, joten KONE InnoTrack™ on myös markkinoiden ympäristöystävällisin liukukäytävä. /corporate/KONE_100_years/Documents/images/image063.jpg KONEen hissit kuljettavat joka hetki enemmän ihmisiä kuin kaikki maailman lentokoneet yhteensä. KONEen huoltokannassa on noin 750 000 hissiä, liukuporrasta ja liukukäytävää. Koska jotkut laitteista kuljettavat vain muutamia ihmisiä päivässä ja toiset kymmeniä tuhansia, KONEen laitteiden voi arvioida kuljettavan päivittäin yhteensä noin 300–500 miljoonaa ihmistä. Näiden laskelmien mukaan KONEen laitteet kuljettavat kuukaudessa koko maailman väestön verran ihmisiä! /corporate/KONE_100_years/Documents/images/image062.jpg KONEen oma historia ulottuu sadan vuoden taakse, mutta kun otetaan huomioon konserniin yrityskauppojen kautta tulleet yritykset, juuret ulottuvat vielä pidemmälle. Esimerkiksi saksalainen hissivalmistaja Hävemeier & Sander perustettiin jo vuonna 1873! Muita ”vanhoja herroja” ovat ruotsalainen Graham Brothers (1887), australialainen Elevators Pty. (1889) ja belgialainen Jaspar (1890). /corporate/KONE_100_years/Documents/images/image061.jpg Paitsi että KONE valmistaa maailman energiatehokkaimpia hissejä, yritys tukee myös uusiutuvan energian tuotantoa. KONE on esimerkiksi asentanut hissin Eye of the Wind tuulivoimalaan Grouse Mountainilla Brittiläisessä Kolumbiassa Kanadassa. Voimalan 65-metrisen maston päässä on 360-asteen näköalatasanne, josta näkee Vancouverin kaupungin. Tuuliturbiinin 37-metriset lavat voivat tuottaa jopa 1,5 MW sähköä, mikä riittää 400 talouden tarpeisiin. /corporate/KONE_100_years/Documents/images/image060.jpg KONE asensi kuusi MonoSpace®- ja neljä MiniSpace®-hissiä sekä kaksi liukuporrasta ja kaksi liukukäytävää Janiculum-kukkulan alle Roomassa vuonna 1999. Kuusikerroksinen autohalli rakennettiin helpottamaan vieraiden käymistä Vatikaanissa riemuvuonna (2000) sekä palvelemaan läheistä Rooman lastensairaalaa. /corporate/KONE_100_years/Documents/images/image059.jpg KONE avasi tehtaan Kunshaniin Kiinaan lokakuussa 1998. Alle kymmenen vuotta myöhemmin tehtaalta valmistui jo 10 000:s liukuporras. Tällä hetkellä yli puolet uusien liukuportaiden tilauksista tulee Kiinasta. KONEen Kunshanin-tehdas ja liukuporraskapasiteetiltaan merkittävä yhteisyritys Toshiban kanssa Kiinassa varmistavat, että Aasian kasvavaan kysyntään pystytään vastaamaan. /corporate/KONE_100_years/Documents/images/image058.jpg KONEen ruhtinas, John Simonin kirjoittama elämäkerta Pekka Herlinistä, oli Suomen myydyimpiä tietokirjoja vuonna 2009 ja yksi kaikkien aikojen myydyimpiä elämäkertoja. Herlinin suku ja suvun vaikutus Suomen teollisuuden kehitykseen on edelleenkin kiinnostuksen kohteena: KONEtta käsittelevä dokumenttiohjelma Menestyksen takana: KONE lähetettiin uusintana vuonna 2010. /corporate/KONE_100_years/Documents/images/image057.jpg KONEen hisseissä käytetyt ensimmäiset mikroprosessorit kehitti KONEen tytäryhtiö Ollituotteen (myöhemmin KONE Instruments) Asko Martio alun perin sydänfilmien ottamiseen. Hänen tiiminsä vuonna 1972 kehittämää OMS-mikroprosessoria käytettiin myöhemmin aula- ja hissikutsujen analysointiin. Siitä tuli yhden kaikkien aikojen menestyksekkäimmän hissiohjausjärjestelmän KONE TMS 500:n aivot. /corporate/KONE_100_years/Documents/images/image056.jpg KONE ja Nokia perustivat yhteisen toimiston Moskovaan jo vuonna 1971. Kuvassa KONEen hallituksen puheenjohtaja Heikki H. Herlin ja hänen vaimonsa saapuvat ”uuden toimiston” avajaisiin vuonna 1984. NOKO-nimellä tunnettu yhteistyö päättyi vuonna 1997, mutta toimisto toimi vielä jonkin aikaa KONEen Moskovan toimintojen hallinnollisena pääkonttorina. /corporate/KONE_100_years/Documents/images/image055.jpg Kolumbuksen historiallisen Atlantin ylityksen 500-vuotisjuhlan kunniaksi hänen syntymäkaupunkinsa Genova kunnosti satama-alueensa arkkitehti Renzo Pianon suunnitelmien mukaisesti. Uusiin rakennelmiin lukeutuivat sataman valtava akvaario sekä 8-mastoinen installaatio Il Grande Bigo. KONE Sabiem rakensi vaikuttavan 65 hengen kuiluttoman hissin, joka nousee korkeimman maston huipulle – ”Bigo” on tätä nykyä suosittu nähtävyys. /corporate/KONE_100_years/Documents/images/image054.jpg KONEella oli hissi- ja sähkönosturitehdas sekä myynti-, asennus- ja huoltopalveluja Etelä-Amerikassa vuodesta 1975 alkaen, jolloin yritys osti brasilialaisen Elevadores Inducon. Uudet yritysostot levittivät toiminnot Venezuelaan, ja toiminnot vahvistuivat myös Chilessä ja Argentiinassa. Heikot laajenemisnäkymät johtivat vetäytymiseen Etelä-Amerikasta vuonna 2001, jolloin kyseiset liiketoiminnot myytiin Thyssen-Kruppille. /corporate/KONE_100_years/Documents/images/image053.jpg Vuoden 1973 öljykriisin jälkeen alkoi uusi supertankkereiden aikakausi. Telakat tarvitsivat näiden valtavien alusten käsittelyyn suurempia ja tehokkaampia nostureita. KONE toimitti vuonna 1976 Gdyniaan Puolaan 900-tonnin telakkapukkinosturin, jonka raideväli oli 153 ja kokonaiskorkeus 105 metriä. Nosturin kunkin kolmen koneen nostokapasiteetti oli 300 tonnia. Gdynian telakkapukkinosturi oli tuolloin Euroopan suurin. /corporate/KONE_100_years/Documents/images/image052.jpg KONE oli johtava SCD-käyttöjärjestelmien kehittäjä 80-luvulla. Tuohon saakka nopeissa hisseissä oli käytetty moottori-generaattoria, mutta ne kuluttivat paljon energiaa, olivat meluisia ja niissä oli paljon kuluvia osia. Matti Kähkipuro ja hänen tiiminsä käyttivät yrityksen laajaa osaamista kehittäessään KONE SCD-käyttöjärjestelmän, joka edusti tuolloin tekniikan huippua. SCD oli hiljainen ja energiatehokas, eikä se vaatinut juuri huoltoa. /corporate/KONE_100_years/Documents/images/image051.jpg Maailman suurimmassa matkustajalaivassa, Oasis of the Seas aluksessa on 25 KONE MonoSpace®- ja 16 KONE MiniSpace™-hissiä, jotka kuljettavat jopa 5 400:aa matkustajaa 16 matkustajakannen välillä. Aluksen omistaa Royal Caribbean International, ja sen kotisatama on Fort Lauderdale Floridassa Yhdysvalloissa. KONE Marine toimittaa kaikki hissit myös Oasis of the Seasin sisaralukseen Allure of the Seas, joka valmistuu syksyllä 2010. /corporate/KONE_100_years/Documents/images/image050.jpg KONEen ja japanilaisen Toshiba Elevator and Building Systems Corporationin (TELC) yhteistyö alkoi jo vuonna 1982. Komponenttien myynti Toshiballe aloitettiin vuonna 1995, ja jo vuonna 1997 Tokion metroon tilattiin 57 hissiä. Liittoutumaa syvennettiin vuonna 2001 ristiinomistuksella ja TELC:lle myönnettiin lisenssi KONEen teknologian käyttämiseen omissa hisseissään. /corporate/KONE_100_years/Documents/images/image049.jpg Heikki Hugo Herlin (1901–1989) toimi KONEen toimitusjohtajana (1932–1964), hallituksen jäsenenä (1928–1989) sekä hallituksen puheenjohtajana (1941–1987). Hän luotsasi yrityksen läpi 30-luvun laman ja toisen maailmansodan, lisäsi teollisuusnosturit ja nostolaitteet yrityksen tuotevalikoimaan ja sisällytti huolto- ja korjaustoiminnan KONEen liiketoimintastrategiaan. Hänen pojanpoikansa Antti Herlin on hallituksen nykyinen puheenjohtaja. /corporate/KONE_100_years/Documents/images/image048.jpg Munkkiniemen kartano on KONE Oyj:n virallinen pääkonttori. Vuonna 1815 rakennettu kartano oli täysin rapistunut, kun KONE osti sen vuonna 1967. KONEen konsernihallinto toimi rakennuksessa vuodesta 1967 vuoteen 1971, jolloin Munkkiniemeen valmistui uusi KONEen toimistorakennus. Nykyään kartanossa on hallituksen puheenjohtaja Antti Herlinin toimisto, ja viihtyisässä kartanossa järjestetään myös hallituksen kokouksia. /corporate/KONE_100_years/Documents/images/image047.jpg Ensimmäinen kotimaisista osista koottu KONE-hissi asennettiin vuonna 1918 Helsinkiin. Siihen saakka KONE oli tuonut maahan ruotsalaisen Graham Brothersin hissejä lisenssisopimuksella. Vanhin yhä käytössä oleva KONEen hissi – 13:s KONEen ikinä toimittama hissi – asennettiin vuonna 1919 Freesenkatu 3:een Helsingissä. Neljän hissin vuosituotannosta vuonna 1918 tuotantomäärä nousi sataan vuoteen 1924 ja yli 300:aan vuoteen 1928 mennessä. /corporate/KONE_100_years/Documents/images/image046.jpg KONEen Ranskan tytäryhtiö alkoi etsiä vuonna 1980 lisätöitä huoltoteknikoille maaseutualueilla, joilla on vähän hissejä. Ratkaisuna alettiin tarjota jalankulkijoille tarkoitettujen ovien ja teollisuusovien huoltopalveluita. Sittemmin automaattiovien huoltotoiminnasta on tullut olennainen osa KONEen tarjontaa. Automaattiovien huoltokantaan kuuluu tällä hetkellä noin 350 000 ovea reilussa kymmenessä maassa. /corporate/KONE_100_years/Documents/images/image045.jpg Vuonna 1999 asiantuntijat ennakoivat vuosituhannen vaihtumiseen liittyvän katastrofaalisia seurauksia tietojärjestelmissä. Seisahtuisivatko tietokoneohjatut hissit keskiyöllä? Lukuisat KONEen työntekijät olivat uudenvuoden aattona juhlimisen sijaan valmiina auttamaan hissiin mahdollisesti jumiin jääviä ihmisiä, jos kokonaiset järjestelmät romahtaisivat. Niin ei kuitenkaan koskaan käynyt, vaan Y2K osoittautui todella kalliiksi vääräksi hälytykseksi. /corporate/KONE_100_years/Documents/images/image044.jpg KONEen Teollisuusoppilaitos on toiminut Hyvinkäällä vuodesta 1951. Oppilaitoksella on opetusministeriön hyväksyntä, ja se on ainoa hisseihin keskittyvä tekninen oppilaitos Pohjois-Euroopassa. Lähes 2 000 oppilaitoksen käynyttä on jatkanut uraansa KONEella, ja monet heistä edenneet huomattavan vastuullisiin tehtäviin yhtiössä. /corporate/KONE_100_years/Documents/images/image043.jpg KONE oli Pohjois-Euroopan, ehkä jopa koko Euroopan ensimmäinen yritys, joka alkoi hyödyntää kaupallisia tietokantoja, kuten Lockheedin Dialogia, parantaakseen markkinoiden ja kilpailijoiden tuntemustaan. Jo kauan ennen internetin läpimurtoa KONEen vuonna 1974 perustettu Infoservice-yksikkö hankki ja jakoi liiketoimintatietoa. Infoservice-palvelua voisi sanoa yhdeksi yritysmaailman ensimmäisistä sisäisistä ”Googleista”. /corporate/KONE_100_years/Documents/images/image042.jpg KONE on toimittanut 66 merkittävälle lentokentälle eri puolilla maailmaa hissejä, liukuportaita ja liukukäytäviä, jotka kuljettavat lentomatkustajia turvallisesti ja mukavasti. KONEen laitteita löytyy lähes kaikilta suurimmilta lentokentiltä. Luetteloon mahtuvat mm. Lontoon Heathrow ja Gatwick, Pekingin kansainvälinen lentokenttä, Chicagon O’Hare ja paljon muita. /corporate/KONE_100_years/Documents/images/image041.jpg KONE avasi vuonna 1998 Lohjalla T&K-keskuksen, jossa testataan pilvenpiirtäjien hissejä. Ainutlaatuinen testikuilu on maailman pisin: 333 metriä. Testikuilu on rakennettu käytöstä poistettuun kalkkikaivoksen kuiluun, ja siellä voidaan ajaa hissejä jopa 17 metrin sekuntinopeudella. Kaivoskuilujen ja tunneleiden verkosto soveltuu erinomaisesti hissien tehokkaaseen testaukseen. /corporate/KONE_100_years/Documents/images/image040.jpg Globaaleista toiminnoista voi aiheutua yllättäviä ongelmia. Kun DC-ohjausjärjestelmän säätöohjeet käännettiin suomesta portugaliin, suomen myötäpäivään-ilmaisu käännettiin kirjaimellisesti ”auringon kulkusuuntaan”. Kun ohjeet otettiin käyttöön Brasiliassa, säädöt tehtiin juuri päinvastaiseen suuntaan. Kääntäjä ei ollut nimittäin ottanut huomioon, että eteläisellä pallonpuoliskolla aurinko kiertää ”vastapäivään”. /corporate/KONE_100_years/Documents/images/image039.jpg Ainoa keino kuljettaa raskasta kalustoa Kanadan luoteisterritorioissa sijaitsevalle Diavikin timanttikaivokselle on odottaa ympäröivien vesistöjen jäätymistä. Kun pakkasta on riittävästi, erämaan läpi avataan joka talvi 8–10 viikoksi 600 km pitkä jäätie. Kaivoksen kaksi vuotta kestäneen rakentamisvaiheen aikana Diavik kuljetti yli 7 000 rekallista polttoainetta, rakennusmateriaaleja, sementtiä, terästä – sekä KONEen hissilaitteita – tätä epätavallista tietä pitkin. /corporate/KONE_100_years/Documents/images/image038.jpg Innovatiivinen KONE Design valikoima sai vuonna 2008 Good Design -palkinnon. KONE sai Good Design -palkinnon myös vuonna 2009, tällä kertaa linjakkaasta KONE Design Signalisaatio -sarjasta. KONE on edelleen ainoa Good Design palkinnon voittanut hissi- ja liukuporrasyhtiö 60 vuoteen. Vuonna 1950 perustettu Good Design tunnetaan yhtenä maailman arvostetuimmista muotoilupalkinnoista. /corporate/KONE_100_years/Documents/images/image037.jpg Hissit ovat todistetusti turvallisin kuljetusmuoto. Esimerkiksi Yhdysvalloissa kuolee noin kymmenen ihmistä miljardia automailia kohti. Hissien vastaava tunnusluku on 0,035. Todennäköisyys joutua kuolemaan johtavaan onnettomuuteen on siten autolla matkustaessa 300-kertainen hissiin verrattuna. /corporate/KONE_100_years/Documents/images/image036.jpg KONE otti tietokoneet käyttöön 1960-luvun puolivälissä ja nousi samalla Euroopan konepajateollisuuden eturiviin. Tietotekniikkaa hyödynnettiin pääasiassa varastonhallinnassa, nostureiden valmistuksessa ja erilaisissa operatiivisissa laskelmissa. KONEen ensimmäinen tietokone oli IBM 360. /corporate/KONE_100_years/Documents/images/image035.jpg Ranskan kuningas Ludvig XV määräsi vuonna 1743 vastapainoperiaatteella toimivan henkilökohtaisen hissin rakennettavaksi Versailles’n palatsiin. Hissi yhdisti kuninkaan ja hänen rakastajattarensa, Chateauroux’n herttuattaren Marie-Annen, makuukamarit. Kyseessä oli todennäköisesti kautta aikain ensimmäinen henkilöiden kuljetukseen suunniteltu hissi. Suhde päättyi Chateauroux’n herttuattaren kuolemaan vuonna 1744. Hänen epäiltiin yleisesti tulleen kuninkaan seuraavan rakastajattaren, Pompadourin markiisittaren myrkyttämäksi. /corporate/KONE_100_years/Documents/images/image034.jpg Joskus ohjeiden tarkka seuraaminen johtaa yllättäviin lopputuloksiin. 1970-luvun lopulla KONEen Hyvinkään tehdas teki ison hissien merkinantolaitteiden tilauksen, jossa luki: ”80 painiketta, joihin on kaiverrettuna 1, 2, 3, jne.”. Kun painikkeet lopulta saapuivat, oli niihin kyllä kaiverrettu numerot 1, 2, 3 mutta lähetyksen avaajan suureksi yllätykseksi myös ”jne”. /corporate/KONE_100_years/Documents/images/image033.jpg 1980-luvun puolivälissä kehitetty KONE ALTS (Advanced Lift Traffic Simulator) on asettanut hissialan vaatimustason liikennevirran simulointimallille, jota hyödynnetään uusien hissi- ja modernisointiratkaisuiden suunnittelussa. Simulointimalli auttaa asiakasta suunnittelemaan hissitarpeensa oikein näyttämällä esimerkiksi rakennuksen toimintojen uudelleensijoittelun (kuten ravintolan kerroksesta toiseen muuttamisen) aiheuttamat muutokset hissitarpeissa. /corporate/KONE_100_years/Documents/images/image032.jpg KONE aloitti johdon koulutukseen panostamisen jo vuonna 1972. Professori Reijo Luostarinen Helsingin kauppakorkeakoulusta onkin todennut KONEen muistuttavan käytännön yliopistoa. Hänen mukaansa KONEen omat koulutusohjelmat ovat vahvemmalla pohjalla ja korkealaatuisempia kuin missään muussa suomalaisessa yrityksessä. /corporate/KONE_100_years/Documents/images/image031.jpg Kymmenen nopeimmin kasvavan kaupungin nimeäminen tai edes tunnistaminen on monelle luultavasti hyvin hankalaa. Brittiläisen Telegraph Media Groupin mukaan nopeimmin kasvavat kaupungit vuosien 2006 ja 2020 välillä ovat 1) Beihai, Kiina; 2) Ghaziabad, Intia; 3) Sana’a, Jemen; 4) Surat, Intia; 5) Kabul, Afganistan; 6) Bamoko, Mali; 7) Faribadad, Intia; 8) Lagos, Nigeria; 9) Dar es Salaam, Tansania; ja 10) Chittaging, Bangladesh. /corporate/KONE_100_years/Documents/images/image030.jpg Vuonna 1991, ensimmäisten yritysten joukossa Euroopassa, KONE perusti virallisen keskustelufoorumin työntekijöilleen. Foorumi tuo säännöllisesti johdon ja työntekijöiden edustajat yhteen keskustelemaan vaihtelevista henkilöstöön liittyvistä asioista turvallisuudesta ulkoistamiseen. Foorumin lisäksi pienempi työryhmä kokoontuu useammin, jotta jatkuva vuorovaikutus kaikista tärkeistä työntekijöitä koskevista asioista voitaisiin varmistaa. /corporate/KONE_100_years/Documents/images/image029.jpg Pitkän linjan konelaiset jäävät usein eläkkeelle kunnioitettavan noin 50 työssäolovuoden jälkeen, mutta brittiläinen Frank Cleave oli omaa luokkaansa. Hän pestautui Marryat Placeen vuonna 1919, siirtyi Bennie Liftsiin 1933 ja jatkoi yrityksessä, kun KONE osti sen vuonna 1985. Vuonna 1986 hän yhä työskenteli yrityksessä 67 vuoden työuran jälkeen ja jopa pyöräilli töihin junien ollessa lakossa. Kun häneltä kysyttiin pitkän uran salaisuutta, hän totesi: ”En tunne oloani vanhaksi ja olen yhä kiinnostunut työstäni.” /corporate/KONE_100_years/Documents/images/image028.jpg Vuodet 1947-1952 olivat KONEen työntekijöille kiireisiä, kun yritys kantoi kortensa kekoon Suomen sotakorvauksien maksamisessa Neuvostoliitolle. Auttaakseen työntekijöitään lastenhoidossa KONE järjesti noina vuosina kesäleirejä, jotka jäivät perinteeksi KONEelle. Maailmanlaajuiset nuorisoleirit KONEen työntekijöiden lapsille alkoivat vuonna 1979 ja jatkuvat yhä. Leirille osallistuu vuosittain noin sata 14–17 -vuotiasta nuorta 25–30 maasta. Leirillä he voivat kehittää hauskanpidon ohella kieli- ja ryhmätyötaitojaan. /corporate/KONE_100_years/Documents/images/image027.jpg Kiinassa uusien hissien markkinat ovat tällä hetkellä suuremmat kuin Euroopassa, USA:ssa ja Japanissa yhteensä. Suhteellinen hissimäärä on kuitenkin vain yksi hissi tuhatta ihmistä kohden, ja esimerkiksi Länsi-Eurooppassa suhde on noin kymmenen kertaa suurempi. /corporate/KONE_100_years/Documents/images/image026.jpg KONE MonoSpace® hissiin on saatavilla LED-valaisinjärjestelmä vakiovarusteena. LED-valaistus pienentää energiankulutusta 80 % verrattuna perinteiseen hissivalaistusteknologiaan, kuten esimerkiksi halogeenivalaisimiin. LED-valaisinvaihtoehdot yhdistettynä KONEen moderneihin sisustusratkaisuihin tuovat pitkän tähtäimen kustannus- ja energiankulutussäästöjä rakennusten omistajille – tyylistä tinkimättä. /corporate/KONE_100_years/Documents/images/image025.jpg Nerokas TMS900-modernisointiratkaisu nosti KONEen johtavaksi hissien uudistajaksi. Ratkaisun avulla alkuperäiset hissienohjausjärjestelmät voidaan vaihtaa uusiin ja yksittäiset hissit päivittää samalla kun apuohjausjärjestelmä pitää hissiryhmän toiminnassa. Vaikka yksi hissi on poissa käytöstä, viiden huippu-nopean hissin ryhmä pystyy ratkaisun avulla toimimaan usein jopa tehokkaammin kuin alkuperäinen hissiryhmä. /corporate/KONE_100_years/Documents/images/image024.jpg Muzak (Muzak LLC:n rekisteröity tavaramerkki) on tarjonnut tasaista ja rauhoittavaa taustamusiikkia niinkin vaihteleviin ympäristöihin kuin sairaaloihin, toimistoihin ja NASA:n avaruuslennoille vuodesta 1936. Musak soi myös hisseissä ympäri maailmaa ja siksi siitä käytetään myös nimeä ”hissimusiikki”. /corporate/KONE_100_years/Documents/images/image023.jpg KONEen toimitusjohtaja Pekka Herlin ja hänen veneensä Lygaia olivat tunnettuja Pohjois-Euroopan purjehduspiireissä ja voittivat Baltic Race -kilpailun vuonna 1968 ja Gotland Runt -kilpailun vuonna 1969. Eräs asiantuntija kirjoitti: ”Lygaian voidaan sanoa olevan kaikkien aikojen paras suomalainen avomerikilpavene.” Näiden saavutusten lisäksi Pekka Herlinillä oli myös aikaa tehdä KONEesta kansainvälinen yhtiö: KONE osti vuonna 1968 ruotsalaisen ASEA-hissiyhtiön, jonka vuosittainen hissimyynti oli tuplasti isompi kuin KONEella. /corporate/KONE_100_years/Documents/images/image022.jpg Maailman pisin yksijänteinen liukuporras, 155 m, sijaitsee USA:ssa Washingtonin metron Wheaton-asemalla. Hongkongin Central-Mid-Levels on maailman pisin useampijänteinen liukuporrasjärjestelmä. Se on melkein 250 m pitkä ja nousee noin 135 metrin korkeudelle. Guinnessin ennätystenkirjan mukaan maailman lyhimmät, vain 83 cm nousevat liukuportaat sijaitsevat Japanissa, Kawasakissa, Okadaya Mores -ostoskeskuksessa. /corporate/KONE_100_years/Documents/images/image021.jpg Nathan Ames (1859) ja Leamon Souder (1889) omistivat ensimmäiset liukuportaiden patentit, mutta mitään näihin piirustuksiin perustuvaa ei koskaan rakennettu. Jesse Reno asensi lopulta ensimmäiset liukuportaat Old Iron Pierille, Coney Islandille, New Yorkiin vuonna 1896. Vuonna 1898 ranskalainen valmistaja Piat asensi liukuportaat Harrodsin tavarataloon Knightsbridgeen, Lontooseen. Ensimmäinen kaupallinen liukuporras, jonka Elisha Graves Otis valmisti vuonna 1899 Charles Seeberger suunnitelmien perusteella, voitti ensimmäisen palkinnon vuoden 1900 Maailmannäyttelyssä Pariisissa. /corporate/KONE_100_years/Documents/images/image020.jpg KONE on patentoinut noin 1 000 keksintöä ja vuosittain luku kasvaa noin seitsemälläkymmenellä. Yhtiö on aina ollut ylpeä kehittämistään uusista ja innovatiivisista ratkaisuista, ja patentointi on ainut keino suojella tätä arvokasta omaisuutta. Patenttisuojasta tuli erittäin tärkeää vuonna 1996, jolloin KONE esitteli ensimmäisen kaupallisesti toteuttamiskelpoisen konehuoneettoman hissin, KONE MonoSpacen®, joka toimii KONE EcoDisc® -nostokoneistolla. /corporate/KONE_100_years/Documents/images/image019.jpg Elisha Graves Otis ei keksinyt hissiä, vaan pikemminkin hissin hätäjarrun vuonna 1853. Tämä keksintö mahdollisti pilvenpiirtäjien rakentamisen. Crystal Palace -messuilla Elisha Graves Otis nousi yleisön yläpuolelle nostoalustalla ja leikkasi köyden poikki kirveellä. Hänen alustansa putosi vain muutamia senttimetrejä kunnes se pysähtyi terävästi, ja näin moderni hissimatkustaminen oli syntynyt. /corporate/KONE_100_years/Documents/images/image018.jpg Matka pohjoisimman ja eteläisimmän KONEen hissin välillä KONEen Australian ja Uuden-Seelannin maayhtiön läntisessä piirissä on noin 2 600 kilometriä. Jos huoltomies lähtisi Hedlandin koululta, joka sijaitsee 1 800 km Perthistä pohjoiseen, huoltamaan Esperancessa sijaitsevaa kahta hissiä 800 km Perthistä etelään, hänen reittinsä olisi suunnilleen yhtä pitkä kuin jos hän matkustaisi huoltamaan hissejä Kööpenhaminasta Madridiin! /corporate/KONE_100_years/Documents/images/image017.jpg Jatkuvaliikkeiset Paternoster-hissit olivat aikaisemmin suosittuja erinomaisten liikenteenhallintaominaisuuksiensa ansiosta, mutta tänä päivänä niiden käyttö on vähäistä. Paternoster-hissit saivat nimensä ketjuun kiinnitettyjen avonaisten hissikoriensa vuoksi, koska ne muistuttivat rukousnauhan helmiä tehden silmukkaa vierekkäisten hissikuilujen ympäri. Matkustajat astuivat sisään ja ulos liikkuvista hissikoreista, ja mikäli he myöhästyivät pysäkistään, saattoivat he jatkaa matkaa yläkautta ympäri viereiseen hissikuiluun ja sitä kautta oikealle pysäkille. Tämä oli mahdollista, koska hissikorit roikkuivat kiinni kaapelista. Kuten voi arvata, turvallisuusmääräykset ovat kiristyneet näistä ajoista. /corporate/KONE_100_years/Documents/images/image016.jpg Saatat yllättyä kuullessasi, että kuluneiden vuosikymmenten aikana KONE ja sen tytäryhtiöt ovat valmistaneet niinkin monipuolisia tuotteita kuin öljyvahinkoja korjaavia aluksia, junanvaunun vetokoneita, ensiavun potilasmonitoreja, itsestään puhdistuvia kananhäkkejä (!), luistinten teriä ja jopa sukkia! Siinäpä vasta monipuolista osaamista! /corporate/KONE_100_years/Documents/images/image015.jpg Ranskan vallankumouksen 200. vuosipäivän (1789) lähestyessä Ranska juhlisti sitä paljastamalla monia uusia ja kunnostettuja rakennuksia, kuten Riemukaari, Bastillen Ooppera, Acquaboulevard ja Louvre, joissa kaikissa on KONEen hissejä ja liukuportaita. /corporate/KONE_100_years/Documents/images/image014.jpg Arkhimedes rakensi hissin ilmeisesti jo vuonna 236 eKr., mutta ensimmäinen kirjallinen maininta hissistä on noin 200 vuotta myöhemmin, kun roomalainen arkkitehti Vitruvius lisäsi sellaisen muiden nostolaitteiden, nosturien ja väkipyörien kanssa samaan listaan. Se oli luultavasti taljaratkaisu raskaiden esineiden nostamiseen. /corporate/KONE_100_years/Documents/images/image013.jpg Vuoden 2008 lopulla Kiinassa oli eniten toiminnassa olevia hissejä ja liukuportaita maailmassa; yli miljoona yksikköä ja määrä kasvaa 250 000 yksiköllä vuosittain. Muut kymmenen suurimpaa maata olivat USA (1 000 000), Italia (850 000), Espanja (750 000), Japani (700 000), Saksa (650 000), Venäjä (500 000), Ranska (500 000), Etelä-Korea (350 000) ja Kreikka (300 000). Toiminnassa olevia hissejä on maailmanlaajuisesti yli 9 miljoonaa! /corporate/KONE_100_years/Documents/images/image012.jpg 1800-luvulla hissit olivat harvinaisia, mutta uusi teräsrunkorakentaminen mahdollisti rakennusten, kuten Manhattanin 22-kerroksisen Flatiron Buildingin, nousun ennätyskorkeuksiin vuonna 1902. Talojen noustessa yhä korkeammiksi, tuli hisseistä tarpeellisia ja osa jokapäiväistä kaupunkielämää. /corporate/KONE_100_years/Documents/images/image011.jpg Hongkongissa sijaitsevan Tak Cheaong Buildingin asukkaat olivat niin kiitollisia rakennuksessa työskenteleville KONElaisille, että he palkitsivat heidät kultamitaleilla. Kun rakennuksen ainoata hissiä uusittiin, KONElaiset auttoivat rakennuksen iäkkäämpiä asukkaita ylös portaita ja kantoivat heidän ostoksiaan. Ja silti he saivat työt päätökseen kolme viikkoa etuajassa! /corporate/KONE_100_years/Documents/images/image010.jpg Abu Dhabiin vuonna 2011 valmistuva Capital Gate Tower tullaan rakentamaan tarkoituksellisesti 18 % kallelleen (kuuluisa Pisan torni on vain 4 % kallellaan). KONE tulee toimittamaan 16 hissiä ja kahdet liukuportaat tähän 160 metriä korkeaan rakennukseen, jossa tulee olemaan toimistoja ja asuinhuoneistoja. /corporate/KONE_100_years/Documents/images/image009.jpg Suomalaisen arkkitehti Eero Saarisen suunnittelemassa Gateway Archissa, St. Louisissa, on kahdeksan munanmuotoista hissiä. Kyseiset hissit asensi Montgomery Elevator, josta tuli osa KONEtta vuonna 1994. Hissikorit pyörivät viisi astetta sekunnissa avaten loistavat näkymät tästä Mississippi-joen laidalla sijaitsevasta mestariluomuksesta. /corporate/KONE_100_years/Documents/images/image008.jpg Taiwanissa sijaitseva Taipei 101 -torni oli vielä vähän aikaa sitten maailman korkein rakennus. Tornissa olevista Toshiba-hisseistä 37 on varustettu KONE EcoDisc® -nostokoneistolla. 101-kerroksisen rakennuksen nopeimmat hissit kulkevat 17 m/s. Rakennuksen uuden haastajan, 162-kerroksisen Burj Khalifan hissit kulkevat 10 m/s. /corporate/KONE_100_years/Documents/images/image007.jpg KONE aloitti satamanostureiden valmistamisen Suomen satamille vuonna 1950. Yhtiö lähti mukaan nosturitoimintaan toimittamalla sähkövaraosia toisten valmistajien sodassa vaurioituneisiin nostureihin. Vuoteen 1959 mennessä KONEesta oli tullut yksi tärkeimmistä alan toimijoista ja se toimitti 20 satamanosturia Helsingin kaupungille. /corporate/KONE_100_years/Documents/images/image006.jpg KONE aloitti toimintansa vuonna 1910 sähkömoottoreita ja koneita valmistavan A/B Gottfr. Strömberg Oy:n tytäryhtiönä. KONEen ensimmäinen työpaja oli vanha talli, mutta vuonna 1914, kun Venäjän sotavarustelu alkoi työllistää myös KONEtta, yritys muutti suurempiin tiloihin Helsingin Antinkadulle. /corporate/KONE_100_years/Documents/images/image005.jpg Vuodesta 1996 asti KONE Monospace® -hissiperhe on kumulatiivisesti säästänyt sähköä tyypillisen sähkövoimalaitoksen tuotannon verran. Tämä määrä vastaa myös kahta miljoonaa öljytynnyriä, tai esimerkiksi sadantuhannen maailman ympäri ajavan auton päästöjä (40 074 km). KONEen lähitulevaisuuden tavoite on vieläkin kunnianhimoisempi: vähentää uusien hissien energiakulutusta 50 % vuoteen 2010 mennessä (ennuste perustuu vuoden 2006 lukuihin). /corporate/KONE_100_years/Documents/images/image004.jpg Walter Jakobsson, KONEen tekninen johtaja vuosina 1916–1947, ja hänen vaimonsa Ludovika, olivat vuoden 1920 Olympialaisten kultamitalisteja pariluistelussa. He ovat ainoat suomalaiset, jotka ovat koskaan voittaneet olympiakultaa luistelussa. Lisäksi heidät kruunattiin maailmanmestareiksi vuosina 1911, 1914 ja 1923! /corporate/KONE_100_years/Documents/images/image003.jpg KONEen Pekka Kivi pidätettiin Bagdadin lentokentällä vuonna 1982, Iran-Irak sodan aikana. Häntä kuulusteltiin epäiltynä vakoilusta, koska hänen salkkunsa oli täynnä kuuntelulaitteita, sensoreita ja äänityslaitteita. Kivi oli matkustanut Bagdadiin testatakseen KONEen hissien matkustusmukavuutta, ja salkku oli täynnä sen tutkimiseen tarkoitettuja laitteita. Yli tunnin kestäneen kuulustelun jälkeen hän sai lopulta luvan jatkaa matkaa. /corporate/KONE_100_years/Documents/images/image002.jpg Tällä hetkellä maailman kymmenen suurinta valtiota väkiluvun mukaan ovat 1) Kiina, 2) Intia, 3) USA, 4) Indonesia, 5) Brasilia, 6) Pakistan, 7) Bangladesh, 8) Nigeria, 9) Venäjä ja 10) Japani. Jopa kolme ihmistä kahdeksasta tulee joko Kiinasta tai Intiasta! /corporate/KONE_100_years/Documents/images/image001.jpg Auguille du Midi:lle asennettiin vuonna 1965 Euroopan korkein hissi, joka on sen jälkeen entisöity kahdesti KONEen toimesta. (Toisella entisöintikerralla siitä tuli TMS 600 V3F hissi, joka liikkuu 3,5 m/s). Hissi sijaitsee Mt. Blancin vierellä kohoten 62 metrin korkeuteen, ja se kuljettaa niin hiihtäjiä kuin turisteja Chamonixin köysiradalta pilvien tasolla sijaitsevaan ravintolaan. KONE Oyj lehdistötiedote 27.10.2010
KONE juhlii tänään satavuotista taivaltaan. Historiansa aikana yhtiöllä on ollut monia erilaisia liiketoimintoja konepajasektorilla, mutta se on aina keskittynyt kaikista voimakkaimmin hissi- ja iukuporrasliiketoimintaan. Vuosisadassa KONE on noussut alansa johtavaksi yhtiöksi innovatiivisilla, turvallisilla ja ekotehokkailla ratkaisuillaan parhaan käyttäjäkokemuksen tarjoamiseksi.

Hissi- ja liukuporrasyhtiö KONE on kulkenut pitkän tien viimeisten sadan vuoden aikana. Se on kasvanut pienestä Helsingissä sijaitsevasta konepajasta maailmanlaajuisesti toimivaksi yhtiöksi, jolla on liikevaihtoa lähes viisi miljardia euroa ja noin 33 800 työntekijää. Yhtiöstä on tullut alansa tunnustettu teknologiajohtaja, se on vakiinnuttanut asemansa perinteisillä markkinoilla ja lisäksi se on osoittanut olevansa merkittävä kilpailija maailman voimakkaimmin kasvavilla markkina-alueilla.

"Historiansa aikana KONE on yhä uudelleen pystynyt luomaan toiminnalleen kasvumahdollisuuksia ja samalla sopeutumaan ympäröivän maailman muutoksiin. Nykypäivän ja vielä suuremmassa määrin tulevaisuuden muutoksia ohjaavia tekijöitä yhteiskunnassa ovat kaupungistuminen, vanheneva väestö ja tiukentuvat turvallisuusmääräykset. Haluamme omilla ratkaisuillamme edistää kaupungeissa kestävää kehitystä ja tarjota ekotehokkaita ratkaisuja, jotka säästävät rakennuksissa energiaa sekä tarjoavat parhaan käyttäjäkokemuksen", KONEen toimitusjohtaja Matti Alahuhta sanoo.

KONEen historiaa

Vuonna 1908 Helsinkiin perustettiin konepaja nimeltään Tarmo. Tarmon omistajat rekisteröivät yrityksensä KONE osakeyhtiöksi 27.10.1910. Konepaja siirtyi samoihin aikoihin Strömbergin omistukseen, joka oli tuolloin Suomen johtava sähkömoottoreiden ja -laitteistojen valmistaja sekä myös toi maahan ja asensi hissejä. 1920 -luvun alkupuolella KONE tuotti kulutustavaroita, kuten karbidilamppuja, kahvimyllyjä ja luistinten teriä. Vuonna 1924 KONEen emoyhtiö Strömberg oli taloudellisissa vaikeuksissa ja myi KONEen osakkeet Herlinin perheelle. Näin KONEesta tuli itsenäinen yhtiö. Seuraavina vuosikymmeninä KONEen tuotevalikoimaan lisättiin teollisuusnosturit ja nostolaitteet sekä huolto- ja korjaustoiminta liitettiin keskeiseksi osaksi yhtön liiketoimintastrategiaa.

Vuonna 1967 KONEen uusi tehdas avattiin Hyvinkäällä. Tehtaan kapasiteetti oli 2 000 yksikköä vuodessa: tämä oli määrältään kaksi kertaa suurempi kuin Suomen hissimarkkinat kokonaisuudessaan ja huomattavasti enemmän kuin KONEen aiempi kapasiteetti. Tuolloin KONE oli valmis siirtymään todenteolla kansainvälisille ja globaaleille markkinoille – yhtenä ensimmäisistä suomalaisista yhtiöistä. Läpimurto Pohjois-Euroopan markkinajohtajaksi tapahtui vuonna 1968, kun KONE osti ASEAn hissiliiketoiminnan. Vuonna 1974 yhtiö otti toisen merkittävän askeleen ostamalla Westinghousen Euroopan hissiliiketoiminnan. 1970-luvun puolivälissä KONE oli hissi-, nosturi- ja liukuhihnayhtiö. Seuraavina vuosina yhtiö laajensi toimintaansa myös muihin liiketoimintoihin.

1990-luvun puolivälissä KONE luopui nosturi-, puunjalostus-, konttien käsittelyteknologia- sekä instrumenttitoimialoista. Samaan aikaan KONE osti Yhdysvaltojen neljänneksi suurimman hissiyhtiön Montgomery Elevator Companyn. Myöhemmin KONE osti myös jäljelle jääneen vähemmistöosuuden liukuporraskumppanistaan, saksalaisesta O&K Rolltreppenista. 1990-luvun lopulla KONE laajensi toimintaansa nopeasti kasvavilla Kiinan, Intian, Venäjän ja Lähi-idän markkinoilla. Vuonna 1996 yhtiö esitteli koko alaa mullistavan teknologisen läpimurron, uuden KONE EcoDisc® -nostokoneiston ja sen konehuoneettoman MonoSpace® -hissiratkaisun. Vuodesta 2005 KONE on päihittänyt kilpailijansa kasvussa ja voittomarginaalin kehityksessä.

KONE Suomessa

Globaalista toiminnasta huolimatta yhtiön juuret ovat edelleen säilyneet vahvasti kotimaassa. Yhtiön liiketoimintaa johdetaan Espoon Keilaniemestä ja Hyvinkäällä sijaitsee KONEen suurin tutkimus- ja tuotekehitysyksikkö sekä erityishissien valmistukseen keskittynyt tehdas. Suomessa KONEella on noin 1700 työntekijää. Kotimaisia asiakkaita palvelee KONE Hissit Oy, jonka organisaatio kattaa koko maan ja jolla on 570 työntekijää.

Lisätietoja:

Anne Korkiakoski, markkinointi- ja viestintäjohtaja, KONE Oyj
Puh. 0204 75 4330
corporate.communications@kone.com

]]> /corporate/KONE_100_years/Documents/images/press03.jpg KONE juhlii tänään satavuotista taivaltaan. Historiansa aikana yhtiöllä on ollut monia erilaisia liiketoimintoja konepajasektorilla, mutta se on aina keskittynyt kaikista voimakkaimmin hissi- ja liukuporrasliiketoimintaan. Vuosisadassa KONE on noussut alansa johtavaksi yhtiöksi innovatiivisilla, turvallisilla ja ekotehokkailla ratkaisuillaan parhaan käyttäjäkokemuksen tarjoamiseksi.

Hissi- ja liukuporrasyhtiö KONE on kulkenut pitkän tien viimeisten sadan vuoden aikana. Se on kasvanut pienestä Helsingissä sijaitsevasta konepajasta maailmanlaajuisesti toimivaksi yhtiöksi, jolla on liikevaihtoa lähes viisi miljardia euroa ja noin 33 800 työntekijää. Yhtiöstä on tullut alansa tunnustettu teknologiajohtaja, se on vakiinnuttanut asemansa perinteisillä markkinoilla ja lisäksi se on osoittanut olevansa merkittävä kilpailija maailman voimakkaimmin kasvavilla markkina-alueilla.

"Historiansa aikana KONE on yhä uudelleen pystynyt luomaan toiminnalleen kasvumahdollisuuksia ja samalla sopeutumaan ympäröivän maailman muutoksiin. Nykypäivän ja vielä suuremmassa määrin tulevaisuuden muutoksia ohjaavia tekijöitä yhteiskunnassa ovat kaupungistuminen, vanheneva väestö ja tiukentuvat turvallisuusmääräykset. Haluamme omilla ratkaisuillamme edistää kaupungeissa kestävää kehitystä ja tarjota ekotehokkaita ratkaisuja, jotka säästävät rakennuksissa energiaa sekä tarjoavat parhaan käyttäjäkokemuksen", KONEen toimitusjohtaja Matti Alahuhta sanoo.

KONEen historiaa

Vuonna 1908 Helsinkiin perustettiin konepaja nimeltään Tarmo. Tarmon omistajat rekisteröivät yrityksensä KONE osakeyhtiöksi 27.10.1910. Konepaja siirtyi samoihin aikoihin Strömbergin omistukseen, joka oli tuolloin Suomen johtava sähkömoottoreiden ja -laitteistojen valmistaja sekä myös toi maahan ja asensi hissejä. 1920 -luvun alkupuolella KONE tuotti kulutustavaroita, kuten karbidilamppuja, kahvimyllyjä ja luistinten teriä. Vuonna 1924 KONEen emoyhtiö Strömberg oli taloudellisissa vaikeuksissa ja myi KONEen osakkeet Herlinin perheelle. Näin KONEesta tuli itsenäinen yhtiö. Seuraavina vuosikymmeninä KONEen tuotevalikoimaan lisättiin teollisuusnosturit ja nostolaitteet sekä huolto- ja korjaustoiminta liitettiin keskeiseksi osaksi yhtön liiketoimintastrategiaa.

Vuonna 1967 KONEen uusi tehdas avattiin Hyvinkäällä. Tehtaan kapasiteetti oli 2 000 yksikköä vuodessa: tämä oli määrältään kaksi kertaa suurempi kuin Suomen hissimarkkinat kokonaisuudessaan ja huomattavasti enemmän kuin KONEen aiempi kapasiteetti. Tuolloin KONE oli valmis siirtymään todenteolla kansainvälisille ja globaaleille markkinoille – yhtenä ensimmäisistä suomalaisista yhtiöistä. Läpimurto Pohjois-Euroopan markkinajohtajaksi tapahtui vuonna 1968, kun KONE osti ASEAn hissiliiketoiminnan. Vuonna 1974 yhtiö otti toisen merkittävän askeleen ostamalla Westinghousen Euroopan hissiliiketoiminnan. 1970-luvun puolivälissä KONE oli hissi-, nosturi- ja liukuhihnayhtiö. Seuraavina vuosina yhtiö laajensi toimintaansa myös muihin liiketoimintoihin.

1990-luvun puolivälissä KONE luopui nosturi-, puunjalostus-, konttien käsittelyteknologia- sekä instrumenttitoimialoista. Samaan aikaan KONE osti Yhdysvaltojen neljänneksi suurimman hissiyhtiön Montgomery Elevator Companyn. Myöhemmin KONE osti myös jäljelle jääneen vähemmistöosuuden liukuporraskumppanistaan, saksalaisesta O&K Rolltreppenista. 1990-luvun lopulla KONE laajensi toimintaansa nopeasti kasvavilla Kiinan, Intian, Venäjän ja Lähi-idän markkinoilla. Vuonna 1996 yhtiö esitteli koko alaa mullistavan teknologisen läpimurron, uuden KONE EcoDisc® -nostokoneiston ja sen konehuoneettoman MonoSpace® - hissiratkaisun. Vuodesta 2005 KONE on päihittänyt kilpailijansa kasvussa ja voittomarginaalin kehityksessä.

KONE Suomessa

Globaalista toiminnasta huolimatta yhtiön juuret ovat edelleen säilyneet vahvasti kotimaassa. Yhtiön liiketoimintaa johdetaan Espoon Keilaniemestä ja Hyvinkäällä sijaitsee KONEen suurin tutkimus- ja tuotekehitysyksikkö sekä erityishissien valmistukseen keskittynyt tehdas. Suomessa KONEella on noin 1700 työntekijää. Kotimaisia asiakkaita palvelee KONE Hissit Oy, jonka organisaatio kattaa koko maan ja jolla on 570 työntekijää.

Lisätietoja:

Anne Korkiakoski, markkinointi- ja viestintäjohtaja, KONE Oyj
Puh. 0204 75 4330
corporate.communications@kone.com


KONE Oyj lehdistötiedote 30.4.2010
KONEella on keskeinen rooli 1.5. avautuvassa Shanghain maailmannäyttelyssä. KONE on Suomen Kirnu-paviljongin kansallinen yhteistyökumppani ja toimittaa ratkaisuja yhteensä 21 maailmannäyttelyn paviljonkiin. KONE on myös vastuussa yli 500 maailmannäyttelyyn liittyvän hissin ja liukuportaan huollosta ja kunnossapidosta.

Osana Suomen maailmannäyttelykumppanuutta KONE toimittaa paviljonkiin erikoisvalmisteisen hissin, joka on keskeinen osa rakennuksen huipputeknistä kokonaisuutta. Tämä innovatiivisten teknologioiden ja korkeatasoisen muotoilun yhteistuloksena syntynyt ratkaisu palvelee paviljonkia sekä hissinä että näyttelykohteena. KONE kutsuu paviljonkiin osastolleen vieraaksi tuhansia asiakkaitaan Kiinasta ja muualta maailmasta.

KONE toimittaa yhteensä 59 hissiä ja 34 liukuporrasta 21 paviljonkiin. KONEen People FlowTM –ratkaisuja on toimitettu Australian, Belgian, Espanjan, Hong Kongin, Irlannin, Itävallan, Lontoon, Saudi-Arabian, Singaporen, Suomen, Tanskan ja Venäjän paviljonkeihin sekä Aviation-, Coca-Cola-, Daming Palace-, DevNet- ja State Electric –paviljonkeihin, maailmannäyttelyn esittävien taiteiden keskukseen, maailmannäyttelyn logistiikkakeskukseen, National Grid Enterprise -paviljonkiin ja maailmannäyttelyn tieto- ja viestintäpaviljonkiin.

Maailmannäyttelyn esittävien taiteiden keskuksessa, on 17 KONEen hissiä ja 26 liukuporrasta. Viisi hisseistä asennettiin jo paviljongin rakennusvaiheessa helpottamaan tavaroiden kuljetusta. Esittävien taiteiden keskuksessa voidaan järjestää tilaisuuksia jopa 18 000 henkilön yleisöille ja sen on on yksi maailmannäyttelyn jälkeen Shanghaihin pysyvästi jäävistä rakennuksista.

Shanghain maailmannäyttelyn vierailijoiden käytössä on yli 500 hissiä ja liukuporrasta, jonka joiden toimivuuden takaavat KONEN huolto- ja kunnossapitopalvelut. Maailmannäyttelyn paviljonkien lisäksi, keskeiset kohteet kuten Pudongin lentokenttä, Hongqiaon liikennekeskus ja useita hotelleja Shanghain alueella on KONEen kunnossapidon piirissä.

”Olemme erittäin ylpeitä voidessamme olla mukana tässä yhdessä maailman arvostetuimmista tapahtumista”, sanoo KONEen toimitusjohtaja Matti Alahuhta. ”Maailmannäyttelyn teema ”Parempi kaupunki, parempi elämä” vastaa KONEen visiota, jonka mukaan pyrimme toimittamaan käyttäjäystävällisiä ja energiatehokkaita ratkaisuja ihmisten liikkumiseen kaupungistuvassa maailmassa”.

320 hehtaarin alueelle Shanghain keskustaan leviävän maailmannäyttelyn odotetaan houkuttelevan yli 70 miljoonaa kävijää eri puolilta maailmaa. Eri maista ja kansainvälisistä järjestöistä koostuvan näytteilleasettajien joukon kokonaislukumäärän on yli 200, minkä myötä Shanghain maailmannäyttelystä tulee kaikkien aikojen suurin tapahtuma lajissaan.

KONE Shanghain maailmannäyttelyssä:

KONE press office maailmannäyttelyssä: +86 158 2166 4105/+358 400 308484

Kuvia KONEen ratkaisuista Suomen paviljongissa löydät täältä.

Tervetuloa KONEen mediatapaamiseen Expossa keskiviikkona 5.5. klo 16 Suomen Paviljonkiin. Ilmoittautumiset expo2010@kone.com.


KONE yrityksenä

KONE kuuluu alansa johtaviin yrityksiin ja tarjoaa asiakkailleen edistyksellisiä hissejä, liukuportaita ja automaattiovia sekä monipuolisia ratkaisuja niiden huoltoon ja modernisointiin. Eri asiakasryhmien tarpeiden ymmärtäminen on ohjannut yhtiön toimintaa jo sadan vuoden ajan. KONEen tavoitteena on tarjota paras käyttäjäkokemus kehittämällä ja toimittamalla ratkaisuja, jotka mahdollistavat ihmisten liikkumisen rakennuksissa sujuvasti, turvallisesti, mukavasti ja viivytyksettä yhä enemmän kaupungistuvassa ympäristössä. Vuonna 2009 KONEen liikevaihto oli 4,7 miljardia euroa ja henkilöstömäärä noin 34 000. Yhtiön B-sarjan osake noteerataan NASDAQ OMX Helsinki Oy:ssä. Vuonna 1910 perustettu KONE viettää satavuotisjuhlavuottaan vuonna 2010.

www.kone.com
]]> /corporate/KONE_100_years/Documents/images/press02.jpg KONEella on keskeinen rooli 1.5. avautuvassa Shanghain maailmannäyttelyssä. KONE on Suomen Kirnu-paviljongin kansallinen yhteistyökumppani ja toimittaa ratkaisuja yhteensä 21 maailmannäyttelyn paviljonkiin. KONE on myös vastuussa yli 500 maailmannäyttelyyn liittyvän hissin ja liukuportaan huollosta ja kunnossapidosta.

Osana Suomen maailmannäyttelykumppanuutta KONE toimittaa paviljonkiin erikoisvalmisteisen hissin, joka on keskeinen osa rakennuksen huipputeknistä kokonaisuutta. Tämä innovatiivisten teknologioiden ja korkeatasoisen muotoilun yhteistuloksena syntynyt ratkaisu palvelee paviljonkia sekä hissinä että näyttelykohteena. KONE kutsuu paviljonkiin osastolleen vieraaksi tuhansia asiakkaitaan Kiinasta ja muualta maailmasta.

KONE toimittaa yhteensä 59 hissiä ja 34 liukuporrasta 21 paviljonkiin. KONEen People FlowTM –ratkaisuja on toimitettu Australian, Belgian, Espanjan, Hong Kongin, Irlannin, Itävallan, Lontoon, Saudi-Arabian, Singaporen, Suomen, Tanskan ja Venäjän paviljonkeihin sekä Aviation-, Coca-Cola-, Daming Palace-, DevNet- ja State Electric –paviljonkeihin, maailmannäyttelyn esittävien taiteiden keskukseen, maailmannäyttelyn logistiikkakeskukseen, National Grid Enterprise -paviljonkiin ja maailmannäyttelyn tieto- ja viestintäpaviljonkiin.

Maailmannäyttelyn esittävien taiteiden keskuksessa, on 17 KONEen hissiä ja 26 liukuporrasta. Viisi hisseistä asennettiin jo paviljongin rakennusvaiheessa helpottamaan tavaroiden kuljetusta. Esittävien taiteiden keskuksessa voidaan järjestää tilaisuuksia jopa 18 000 henkilön yleisöille ja sen on on yksi maailmannäyttelyn jälkeen Shanghaihin pysyvästi jäävistä rakennuksista.

Shanghain maailmannäyttelyn vierailijoiden käytössä on yli 500 hissiä ja liukuporrasta, jonka joiden toimivuuden takaavat KONEN huolto- ja kunnossapitopalvelut. Maailmannäyttelyn paviljonkien lisäksi, keskeiset kohteet kuten Pudongin lentokenttä, Hongqiaon liikennekeskus ja useita hotelleja Shanghain alueella on KONEen kunnossapidon piirissä.

”Olemme erittäin ylpeitä voidessamme olla mukana tässä yhdessä maailman arvostetuimmista tapahtumista”, sanoo KONEen toimitusjohtaja Matti Alahuhta. ”Maailmannäyttelyn teema ”Parempi kaupunki, parempi elämä” vastaa KONEen visiota, jonka mukaan pyrimme toimittamaan käyttäjäystävällisiä ja energiatehokkaita ratkaisuja ihmisten liikkumiseen kaupungistuvassa maailmassa”.

320 hehtaarin alueelle Shanghain keskustaan leviävän maailmannäyttelyn odotetaan houkuttelevan yli 70 miljoonaa kävijää eri puolilta maailmaa. Eri maista ja kansainvälisistä järjestöistä koostuvan näytteilleasettajien joukon kokonaislukumäärän on yli 200, minkä myötä Shanghain maailmannäyttelystä tulee kaikkien aikojen suurin tapahtuma lajissaan.

KONE Shanghain maailmannäyttelyssä:

KONE press office maailmannäyttelyssä: +86 158 2166 4105/+358 400 308484

Kuvia KONEen ratkaisuista Suomen paviljongissa löydät täältä.

Tervetuloa KONEen mediatapaamiseen Expossa keskiviikkona 5.5. klo 16 Suomen Paviljonkiin. Ilmoittautumiset expo2010@kone.com.


KONE yrityksenä

KONE kuuluu alansa johtaviin yrityksiin ja tarjoaa asiakkailleen edistyksellisiä hissejä, liukuportaita ja automaattiovia sekä monipuolisia ratkaisuja niiden huoltoon ja modernisointiin. Eri asiakasryhmien tarpeiden ymmärtäminen on ohjannut yhtiön toimintaa jo sadan vuoden ajan. KONEen tavoitteena on tarjota paras käyttäjäkokemus kehittämällä ja toimittamalla ratkaisuja, jotka mahdollistavat ihmisten liikkumisen rakennuksissa sujuvasti, turvallisesti, mukavasti ja viivytyksettä yhä enemmän kaupungistuvassa ympäristössä. Vuonna 2009 KONEen liikevaihto oli 4,7 miljardia euroa ja henkilöstömäärä noin 34 000. Yhtiön B-sarjan osake noteerataan NASDAQ OMX Helsinki Oy:ssä. Vuonna 1910 perustettu KONE viettää satavuotisjuhlavuottaan vuonna 2010.

www.kone.com
KONE Oyj lehdistötiedote 11. helmikuuta, 2010
”Olemme erittäin tyytyväisiä Shanghain maailmannäyttelyyn saamistamme lisätilauksista. Ne vahvistavat huomattavasti näkyvyyttämme tässä maailman arvostetuimpiin kuuluvassa tapahtumassa”, sanoo KONEen markkinointi- ja viestintäjohtaja Anne Korkiakoski. ”Maailmannäyttelyn teema ”Parempi kaupunki, parempi elämä” vastaa KONEen strategista visiota, jonka mukaan yhtiö pyrkii toimittamaan käyttäjäystävällisiä ja energiatehokkaita ratkaisuja ihmisten liikkumiseen kaupungistuvassa maailmassa”.

KONE on aikaisemmin kertonut toimittavansa 30 hissiä ja 30 liukuporrasta Espanjan, Australian ja Suomen maapaviljonkeihin, Hong Kongin paviljonkiin sekä maailmannäyttelyn esittävien taiteiden keskukseen, Pudongin logistiikkakeskukseen, National Grid Enterprise -paviljonkiin ja maailmannäyttelyn tieto- ja viestintäpaviljonkiin.

Osana Suomen maailmannäyttelykumppanuutta KONE toimittaa paviljonkiin erikoisvalmisteisen hissin, joka on keskeinen osa rakennuksen huipputeknistä kokonaisuutta. Tämä innovatiivisten teknologioiden ja korkeatasoisen muotoilun yhteistuloksena syntynyt ratkaisu palvelee paviljonkia sekä hissinä että näyttelykohteena.

Touko–lokakuussa 2010 järjestettävän Shanghain maailmannäyttelyn odotetaan houkuttelevan yli 70 miljoonaa kävijää eri puolilta maailmaa. Eri maista ja kansainvälisistä järjestöistä koostuvien näytteilleasettajien lukumäärän odotetaan nousevan yli kahdensadan, minkä myötä Shanghain maailmannäyttelystä tulee kaikkien aikojen suurin tapahtuma lajissaan.

KONE yrityksenä

KONEen tavoitteena on tarjota paras käyttäjäkokemus kehittämällä ja toimittamalla ratkaisuja, jotka mahdollistavat ihmisten liikkumisen rakennuksissa sujuvasti, turvallisesti, mukavasti ja viivytyksettä yhä enemmän kaupungistuvassa ympäristössä. KONE tarjoaa asiakkailleen edistyksellisiä hissejä ja liukuportaita sekä monipuolisia ratkaisuja niiden huoltoon ja modernisointiin, ja kuuluu alansa johtaviin yrityksiin. Vuonna 2009 KONEen liikevaihto oli 4,7 miljardia euroa ja henkilöstömäärä noin 34 000. Yhtiön B-sarjan osake noteerataan NASDAQ OMX Helsinki Oy:ssä.

www.kone.com

Lisätietoja:
Anne Korkiakoski, markkinointi- ja viestintäjohtaja, puh. 0204 75 4787 ]]> KONE, Suomen Kirnu-paviljongin kansallinen yhteistyökumppani vuoden 2010 Shanghain maailmannäyttelyssä, toimittaa lisää hissejä ja liukuportaita maailmannäyttelyn paviljonkeihin. KONE toimittaa edellisten toimitusten lisäksi 27 hissiä ja 4 liukuporrasta Belgian, Irlannin, Itävallan, Lontoon, Saudi-Arabian, Singaporen, Tanskan ja Venäjän paviljonkeihin sekä Aviation-, Coca-Cola-, Daming Palace-, DevNet- ja State Electric paviljonkeihin. Nämä lisätoimitukset mukaan luettuna, KONE toimittaa yhteensä 57 hissiä ja 34 liukuporrasta maailmannäyttelyn 21 paviljonkiin.

”Olemme erittäin tyytyväisiä Shanghain maailmannäyttelyyn saamistamme lisätilauksista. Ne vahvistavat huomattavasti näkyvyyttämme tässä maailman arvostetuimpiin kuuluvassa tapahtumassa”, sanoo KONEen markkinointi- ja viestintäjohtaja Anne Korkiakoski. ”Maailmannäyttelyn teema ”Parempi kaupunki, parempi elämä” vastaa KONEen strategista visiota, jonka mukaan yhtiö pyrkii toimittamaan käyttäjäystävällisiä ja energiatehokkaita ratkaisuja ihmisten liikkumiseen kaupungistuvassa maailmassa”.

KONE on aikaisemmin kertonut toimittavansa 30 hissiä ja 30 liukuporrasta Espanjan, Australian ja Suomen maapaviljonkeihin, Hong Kongin paviljonkiin sekä maailmannäyttelyn esittävien taiteiden keskukseen, Pudongin logistiikkakeskukseen, National Grid Enterprise -paviljonkiin ja maailmannäyttelyn tieto- ja viestintäpaviljonkiin.

Osana Suomen maailmannäyttelykumppanuutta KONE toimittaa paviljonkiin erikoisvalmisteisen hissin, joka on keskeinen osa rakennuksen huipputeknistä kokonaisuutta. Tämä innovatiivisten teknologioiden ja korkeatasoisen muotoilun yhteistuloksena syntynyt ratkaisu palvelee paviljonkia sekä hissinä että näyttelykohteena.

Touko–lokakuussa 2010 järjestettävän Shanghain maailmannäyttelyn odotetaan houkuttelevan yli 70 miljoonaa kävijää eri puolilta maailmaa. Eri maista ja kansainvälisistä järjestöistä koostuvien näytteilleasettajien lukumäärän odotetaan nousevan yli kahdensadan, minkä myötä Shanghain maailmannäyttelystä tulee kaikkien aikojen suurin tapahtuma lajissaan.

KONE yrityksenä

KONEen tavoitteena on tarjota paras käyttäjäkokemus kehittämällä ja toimittamalla ratkaisuja, jotka mahdollistavat ihmisten liikkumisen rakennuksissa sujuvasti, turvallisesti, mukavasti ja viivytyksettä yhä enemmän kaupungistuvassa ympäristössä. KONE tarjoaa asiakkailleen edistyksellisiä hissejä ja liukuportaita sekä monipuolisia ratkaisuja niiden huoltoon ja modernisointiin, ja kuuluu alansa johtaviin yrityksiin. Vuonna 2009 KONEen liikevaihto oli 4,7 miljardia euroa ja henkilöstömäärä noin 34 000. Yhtiön B-sarjan osake noteerataan NASDAQ OMX Helsinki Oy:ssä.

www.kone.com

Lisätietoja:
Anne Korkiakoski, markkinointi- ja viestintäjohtaja, puh. 0204 75 4787 KONE Oyj lehdistötiedote 21. syyskuuta, 2009
Hissi ja sen kuilurakenne syntyivät KONEen Design-tiimin ja paviljongin arkkitehtien tiiviinä yhteistyönä. Lopputulos muistuttaa kiinalaista paperilyhtyä suomalaisittain toteutettuna. Erikoismateriaaleja sisältävä hissikori käy itse nähtävyydestä. Korin lattiassa olevan keramiikkateoksen ovat esimerkiksi suunnitelleet tunnetut suomalaiset keramiikkataiteilijat Karin Widnäs ja Pekka Paikkari, ja lasit ovat saksalaisen Schottin valmistamaa korkealaatuista, läpikuultavaa lasia. Hississä hyödynnetään myös uusinta etätunnisteteknologiaa (Radio Frequency Identification), jonka avulla VIP-vieraat pääsevät paviljongin ylimpään kerrokseen.

”Suurin haasteemme oli suunnitella paviljongin kauniiseen arkkitehtuuriin ulkonäöltään ja tunnelmaltaan täydellisesti sopiva hissi”, sanoo KONEen muotoilujohtaja Anne Stenros. ”Suomen paviljongin arkkitehtuuri on monella tavalla ainutlaatuista. Päätavoitteemme oli, että hissi täydentäisi kokonaisuutta ja korostaisi paviljongin tunnelmaa. Hissin ainutlaatuinen interiööri saa kävijät näkemään hissidesignin uusin silmin”.

Suomen paviljonki Kirnu, jonka suunnittelusta vastaa helsinkiläinen arkkitehtitoimisto JKMM Arkkitehdit työryhmineen, pyrkii rakentamaan näyttelynsä maailmannäyttelyn teeman mukaisesti paremman elämän ainesosista – hyvinvoinnista, osaamisesta ja ympäristöstä – jotka myös muodostavat lujan pohjan paremmalle kaupungille. Paviljonki nousee saarenomaisena pienoiskaupunkina veden pinnasta. Silta johdattaa veden yli paviljongin sisälle.

320 hehtaarin alueelle Shanghain keskustaan leviävän maailmannäyttelyn odotetaan houkuttelevan yli 70 miljoonaa kävijää eri puolilta maailmaa. Eri maista ja kansainvälisistä järjestöistä koostuvan näytteilleasettajien joukon kokonaislukumäärän odotetaan nousevan yli kahdensadan, minkä myötä Shanghain maailmannäyttelystä tulee kaikkien aikojen suurin tapahtuma lajissaan. ]]> Shanghaissa järjestettävän EXPO 2010 -maailmannäyttelyn virallinen kansallinen kumppani KONE toimittaa Suomen Kirnu-paviljonkiin ainutlaatuisen hissin, jonka inspiraation lähteenä ovat toimineet Suomen luonto ja vuodenajat. Näyttävä hissi tulee olemaan näkyvä osa Suomen kolmikerroksista paviljonkia.

Hissi ja sen kuilurakenne syntyivät KONEen Design-tiimin ja paviljongin arkkitehtien tiiviinä yhteistyönä. Lopputulos muistuttaa kiinalaista paperilyhtyä suomalaisittain toteutettuna. Erikoismateriaaleja sisältävä hissikori käy itse nähtävyydestä. Korin lattiassa olevan keramiikkateoksen ovat esimerkiksi suunnitelleet tunnetut suomalaiset keramiikkataiteilijat Karin Widnäs ja Pekka Paikkari, ja lasit ovat saksalaisen Schottin valmistamaa korkealaatuista, läpikuultavaa lasia. Hississä hyödynnetään myös uusinta etätunnisteteknologiaa (Radio Frequency Identification), jonka avulla VIP-vieraat pääsevät paviljongin ylimpään kerrokseen.

”Suurin haasteemme oli suunnitella paviljongin kauniiseen arkkitehtuuriin ulkonäöltään ja tunnelmaltaan täydellisesti sopiva hissi”, sanoo KONEen muotoilujohtaja Anne Stenros. ”Suomen paviljongin arkkitehtuuri on monella tavalla ainutlaatuista. Päätavoitteemme oli, että hissi täydentäisi kokonaisuutta ja korostaisi paviljongin tunnelmaa. Hissin ainutlaatuinen interiööri saa kävijät näkemään hissidesignin uusin silmin”.

Suomen paviljonki Kirnu, jonka suunnittelusta vastaa helsinkiläinen arkkitehtitoimisto JKMM Arkkitehdit työryhmineen, pyrkii rakentamaan näyttelynsä maailmannäyttelyn teeman mukaisesti paremman elämän ainesosista – hyvinvoinnista, osaamisesta ja ympäristöstä – jotka myös muodostavat lujan pohjan paremmalle kaupungille. Paviljonki nousee saarenomaisena pienoiskaupunkina veden pinnasta. Silta johdattaa veden yli paviljongin sisälle.

320 hehtaarin alueelle Shanghain keskustaan leviävän maailmannäyttelyn odotetaan houkuttelevan yli 70 miljoonaa kävijää eri puolilta maailmaa. Eri maista ja kansainvälisistä järjestöistä koostuvan näytteilleasettajien joukon kokonaislukumäärän odotetaan nousevan yli kahdensadan, minkä myötä Shanghain maailmannäyttelystä tulee kaikkien aikojen suurin tapahtuma lajissaan. KONE Oyj lehdistötiedote 21. syyskuuta, 2009
”Näkemyksemme mukaan yhteistyömme Suomen paviljongin kanssa luo ihanteellisen kumppanuuden, kun huomioidaan maailmannäyttelyn tapahtumapaikka ja teema: Parempi kaupunki, parempi elämä, toteaa KONEen toimitusjohtaja Matti Alahuhta. ”Kiinan ja muun Aasian markkinat ovat meille tärkeitä, ja kumppanuutemme kautta pääsemme upeasti mukaan kaikkien aikojen suurimpaan maailmannäyttelyyn. Lisäksi tulevana vuonna KONE saavuttaa merkkipaalun, sillä vietämme 100-vuotisjuhlia. Monet yhtiön satavuotista taivalta juhlistavat tapahtumat järjestetäänkin maailmannäyttelyn yhteydessä Suomen paviljongin puitteissa”.

Suomen paviljonki Kirnu, jonka suunnittelusta vastaa helsinkiläinen arkkitehtitoimisto JKMM Arkkitehdit työryhmineen, pyrkii rakentamaan näyttelynsä maailmannäyttelyn teeman mukaisesti paremman elämän ainesosista – hyvinvoinnista, osaamisesta ja ympäristöstä – jotka myös muodostavat lujan pohjan paremmalle kaupungille. Paviljonki nousee saarenomaisena pienoiskaupunkina veden pinnasta. Silta johdattaa veden yli paviljongin sisälle.

320 hehtaarin alueelle Shanghain keskustaan leviävän maailmannäyttelyn odotetaan houkuttelevan yli 70 miljoonaa kävijää eri puolilta maailmaa. Eri maista ja kansainvälisistä järjestöistä koostuvan näytteilleasettajien joukon kokonaislukumäärän odotetaan nousevan yli kahdensadan, minkä myötä Shanghain maailmannäyttelystä tulee kaikkien aikojen suurin tapahtuma lajissaan. ]]> Edistyksellisiä hissi- ja liukuporrasratkaisuja tarjoava KONE on Suomen Kirnu-paviljongin kansallinen yhteistyökumppani Shanghain maailmannäyttelyssä vuonna 2010. Osana yhteistyötä, yhtiö myös toimittaa paviljonkiin hissin, joka on keskeinen osa paviljongin huipputeknistä kokonaisuutta. Tämä innovatiivisten teknologioiden ja korkeatasoisen suunnittelun yhteistuloksena syntynyt ratkaisu palvelee paviljonkia sekä hissinä että näyttelykohteena.

”Näkemyksemme mukaan yhteistyömme Suomen paviljongin kanssa luo ihanteellisen kumppanuuden, kun huomioidaan maailmannäyttelyn tapahtumapaikka ja teema: Parempi kaupunki, parempi elämä, toteaa KONEen toimitusjohtaja Matti Alahuhta. ”Kiinan ja muun Aasian markkinat ovat meille tärkeitä, ja kumppanuutemme kautta pääsemme upeasti mukaan kaikkien aikojen suurimpaan maailmannäyttelyyn. Lisäksi tulevana vuonna KONE saavuttaa merkkipaalun, sillä vietämme 100-vuotisjuhlia. Monet yhtiön satavuotista taivalta juhlistavat tapahtumat järjestetäänkin maailmannäyttelyn yhteydessä Suomen paviljongin puitteissa”.

Suomen paviljonki Kirnu, jonka suunnittelusta vastaa helsinkiläinen arkkitehtitoimisto JKMM Arkkitehdit työryhmineen, pyrkii rakentamaan näyttelynsä maailmannäyttelyn teeman mukaisesti paremman elämän ainesosista – hyvinvoinnista, osaamisesta ja ympäristöstä – jotka myös muodostavat lujan pohjan paremmalle kaupungille. Paviljonki nousee saarenomaisena pienoiskaupunkina veden pinnasta. Silta johdattaa veden yli paviljongin sisälle.

320 hehtaarin alueelle Shanghain keskustaan leviävän maailmannäyttelyn odotetaan houkuttelevan yli 70 miljoonaa kävijää eri puolilta maailmaa. Eri maista ja kansainvälisistä järjestöistä koostuvan näytteilleasettajien joukon kokonaislukumäärän odotetaan nousevan yli kahdensadan, minkä myötä Shanghain maailmannäyttelystä tulee kaikkien aikojen suurin tapahtuma lajissaan. KONE Oyj lehdistötiedote 21.syyskuuta, 2009
Edistyksellisiä hissi- ja liukuporrasratkaisuja tarjoava KONE toimittaa yli 30 hissiä ja 30 liukuporrasta Shanghain vuoden 2010 maailmannäyttelyn eri paviljonkeihin. KONE on tähän mennessä vahvistanut toimittavansa laitteita Espanjan, Australian ja Suomen maapaviljonkeihin, Hongkongin paviljonkiin sekä maailmannäyttelyn esittävien taiteiden keskukseen, Pudongin logistiikkakeskuksen laitteisiin, National Grid Enterprise -paviljonkiin ja maailmannäyttelyn tieto- ja viestintäpaviljonkiin.

Lisäksi KONE on Suomen Kirnu-paviljongin kansallinen yhteistyökumppani, mikä vahvistaa yhtiön roolia maailmannäyttelyssä. Osana yhteistyötä, KONE myös toimittaa paviljonkiin erikoisvalmisteisen hissin, joka on keskeinen osa paviljongin huipputeknistä kokonaisuutta. Tämä innovatiivisten teknologioiden ja korkeatasoisen muotoilun yhteistuloksena syntynyt ratkaisu palvelee paviljonkia sekä hissinä että näyttelykohteena.

”KONEen menestyksekäs osallistuminen viimevuotisten Pekingin olympialaisten laitetoimituksiin saa nyt arvoistansa jatkoa tässä maailmanluokan tapahtumassa, jossa mukanaolo on meille hieno mahdollisuus”, kertoo KONEen toimitusjohtaja Matti Alahuhta. ”Maailmannäyttelyn teema ”Parempi kaupunki, parempi elämä” vastaa KONEen strategista visiota, jonka mukaan yhtiö pyrkii toimittamaan käyttäjäystävällisiä ja energiatehokkaita ratkaisuja ihmisten liikkumiseen kaupungistuvassa maailmassa”.

Touko–lokakuussa 2010 järjestettävän Shanghain maailmannäyttelyn odotetaan houkuttelevan yli 70 miljoonaa kävijää eri puolilta maailmaa. Eri maista ja kansainvälisistä järjestöistä koostuvan näytteilleasettajien lukumäärän odotetaan nousevan yli kahdensadan, minkä myötä Shanghain maailmannäyttelystä tulee kaikkien aikojen suurin tapahtuma lajissaan. ]]> /corporate/KONE_100_years/Documents/images/press01.jpg Edistyksellisiä hissi- ja liukuporrasratkaisuja tarjoava KONE toimittaa yli 30 hissiä ja 30 liukuporrasta Shanghain vuoden 2010 maailmannäyttelyn eri paviljonkeihin. KONE on tähän mennessä vahvistanut toimittavansa laitteita Espanjan, Australian ja Suomen maapaviljonkeihin, Hongkongin paviljonkiin sekä maailmannäyttelyn esittävien taiteiden keskukseen, Pudongin logistiikkakeskuksen laitteisiin, National Grid Enterprise -paviljonkiin ja maailmannäyttelyn tieto- ja viestintäpaviljonkiin.

Lisäksi KONE on Suomen Kirnu-paviljongin kansallinen yhteistyökumppani, mikä vahvistaa yhtiön roolia maailmannäyttelyssä. Osana yhteistyötä, KONE myös toimittaa paviljonkiin erikoisvalmisteisen hissin, joka on keskeinen osa paviljongin huipputeknistä kokonaisuutta. Tämä innovatiivisten teknologioiden ja korkeatasoisen muotoilun yhteistuloksena syntynyt ratkaisu palvelee paviljonkia sekä hissinä että näyttelykohteena.

”KONEen menestyksekäs osallistuminen viimevuotisten Pekingin olympialaisten laitetoimituksiin saa nyt arvoistansa jatkoa tässä maailmanluokan tapahtumassa, jossa mukanaolo on meille hieno mahdollisuus”, kertoo KONEen toimitusjohtaja Matti Alahuhta. ”Maailmannäyttelyn teema ”Parempi kaupunki, parempi elämä” vastaa KONEen strategista visiota, jonka mukaan yhtiö pyrkii toimittamaan käyttäjäystävällisiä ja energiatehokkaita ratkaisuja ihmisten liikkumiseen kaupungistuvassa maailmassa”.

Touko–lokakuussa 2010 järjestettävän Shanghain maailmannäyttelyn odotetaan houkuttelevan yli 70 miljoonaa kävijää eri puolilta maailmaa. Eri maista ja kansainvälisistä järjestöistä koostuvan näytteilleasettajien lukumäärän odotetaan nousevan yli kahdensadan, minkä myötä Shanghain maailmannäyttelystä tulee kaikkien aikojen suurin tapahtuma lajissaan.

100 tarinaa 100 vuoden historia Maailmannäyttely 2010 Lehdistötiedotteet

KONEen 100-vuotisjuhlaan liittyvää lehdistömateriaalia
KONE juhlistaa 100. juhlavuottaan vuonna 2010 ympäri maailmaa. Tämä lehdistöosio tarjoaa uutisia ja tietoja juhlavuoden tapahtumista. Ulkoisen viestinnän tiimimme vastaa mielellään kaikkiin juhlavuoteen littyviin kysymyksiin.

Lisätietoa KONEesta löytyy sivujemme lehdistöosiosta.
Kuvia KONEen ratkaisuista Expossa löydät täältä. ]]>
KONE juhlistaa 100. juhlavuottaan vuonna 2010 ympäri maailmaa. Tämä lehdistöosio tarjoaa uutisia ja tietoja juhlavuoden tapahtumista. Ulkoisen viestinnän tiimimme vastaa mielellään kaikkiin juhlavuoteen littyviin kysymyksiin.

Lisätietoa KONEesta löytyy sivujemme lehdistöosiosta. Ota yhteyttä Haluatko tietää lisää juhlavuotemme tapahtumista ja Shanghain maailmannäyttelystä 2010? events.team@kone.com ). ]]> Ota yhteyttä paikalliseen KONEen edustajaan tai tapahtumatiimiimme (events.team@kone.com ). Maailman suurin maailmannäyttely
KONE juhlii tänä vuonna 100 vuotista taivaltaan ja on ylpeä voidessaan osallistua vuoden 2010 Maailmannäyttelyyn Suomen paviljongin, Kirnun, virallisena kansallisena yhteistyökumppanina. KONE on myös yksi koko tapahtuman suurimmista hissi- ja liukuporrastoimittajista. Shanghain Maailmannäyttely on avoinna 1.5.2010 – 31.10.2010, ja ennustettu 70 miljoonan kävijämäärä nostaa näyttelyn historiansa suurimmaksi.

Näiltä sivuilta saat lisätietoa KONEen osallistumisesta tähän ainutlaatuiseen tapahtumaan.

Tervetuloa Maailmannäyttelyyn 2010! ]]> /corporate/KONE_100_years/Documents/images/Kirnu.jpg KONE juhlii tänä vuonna 100 vuotista taivaltaan ja on ylpeä voidessaan osallistua vuoden 2010 Maailmannäyttelyyn Suomen paviljongin, Kirnun, virallisena kansallisena yhteistyökumppanina. KONE on myös yksi koko tapahtuman suurimmista hissi- ja liukuporrastoimittajista. Shanghain Maailmannäyttely on avoinna 1.5.2010 – 31.10.2010, ja ennustettu 70 miljoonan kävijämäärä nostaa näyttelyn historiansa suurimmaksi.

Näiltä sivuilta saat lisätietoa KONEen osallistumisesta tähän ainutlaatuiseen tapahtumaan.

Tervetuloa Maailmannäyttelyyn 2010!
KONE toimitti vuoden 2010 Shanghain maailmannäyttelyyn yhteensä 93 hissiä ja liukuporrasta 21 paviljonkiin. Kiinan kantaverkkoyhtiön huippumoderniin State Grid paviljonkiin KONE toimitti kolme hissiä ja kuusi liukuporrasta, jotka kuljettavat vierailijoita kerroksesta toiseen tässä ainutlaatuisessa paviljongissa.

Paviljonki on suunniteltu ”taikalaatikoksi”, jonka sisällä on kristallikuutio. Paviljongin teemana on sähkön rooli päivittäisessä elämässä. Paviljongin maanalaisen osan valaistuksesta huolehtii aurinkoenergialla toimiva valaistusjärjestelmä, joka koostuu 12:sta auringonkukkaa muistuttavasta peilistä. Ulkopuolelta kauttaaltaan LED-valoilla valaistu paviljonki loistaa värikkäänä ympäri vuorokauden ja toimii näyttävänä visuaalisena kiintopisteenä ja kokemusten lähteenä. Paviljongin pinta-ala on 4 000 neliötä, ja sen maan alla sijaitseva sähköasema vastaa alueen muiden paviljonkien sähkönjakelusta. Paviljongista löytyy myös ”sähkötunneli”, jossa vierailijat kulkevat ikään kuin sähköjohdon sisällä. Sähkötunnelissa hyödynnetään Shanghain kesätuulia.

State Grid paviljonki sijaitsee teemapaviljongin läheisyydessä Puxin puoleisella Expo-alueella. Sinne on lyhyt kävelymatka Lupu Bridgen metroasemalta. ]]>
KONE toimitti vuoden 2010 Shanghain maailmannäyttelyyn yhteensä 93 hissiä ja liukuporrasta 21 paviljonkiin. Kiinan kantaverkkoyhtiön huippumoderniin State Grid paviljonkiin KONE toimitti kolme hissiä ja kuusi liukuporrasta, jotka kuljettavat vierailijoita kerroksesta toiseen tässä ainutlaatuisessa paviljongissa.

Paviljonki on suunniteltu ”taikalaatikoksi”, jonka sisällä on kristallikuutio. Paviljongin teemana on sähkön rooli päivittäisessä elämässä. Paviljongin maanalaisen osan valaistuksesta huolehtii aurinkoenergialla toimiva valaistusjärjestelmä, joka koostuu 12:sta auringonkukkaa muistuttavasta peilistä. Ulkopuolelta kauttaaltaan LED-valoilla valaistu paviljonki loistaa värikkäänä ympäri vuorokauden ja toimii näyttävänä visuaalisena kiintopisteenä ja kokemusten lähteenä. Paviljongin pinta-ala on 4 000 neliötä, ja sen maan alla sijaitseva sähköasema vastaa alueen muiden paviljonkien sähkönjakelusta. Paviljongista löytyy myös ”sähkötunneli”, jossa vierailijat kulkevat ikään kuin sähköjohdon sisällä. Sähkötunnelissa hyödynnetään Shanghain kesätuulia.

State Grid paviljonki sijaitsee teemapaviljongin läheisyydessä Puxin puoleisella Expo-alueella. Sinne on lyhyt kävelymatka Lupu Bridgen metroasemalta.
Innovatiivista teknologiaa moderniin muotoiluun yhdistävä ainutlaatuinen hissi on yksi Suomen paviljongin katseenvangitsijoista. Lue lisää siitä, mikä inspiroi hankkeesta vastannutta KONEen muotoilutiimiä.

Mikä oli suurin haaste uniikkihissin suunnittelussa?
Suurin haaste oli liittää hissi saumattomasti osaksi paviljongin kaunista arkkitehtuuria. Paviljonki on arkkitehtuuriltaan monin tavoin ainutlaatuinen. Tavoitteena oli suunnitella hissi, joka sekä täydentäisi paviljonkia että korostaisi sen ominaistunnelmaa. Lopputulos on sisustukseltaan ja käyttäjäkokemukseltaan yksilöllinen hissi, joka saa ihmiset ajattelemaan hissimuotoilua uudella tavalla.

Mistä hissi sai vaikutteensa?
Ensisijaiset vaikutteet muotoiluun tulivat tietenkin rakennuksesta itsestään – sen pelkistetystä ja kompaktista muodosta. Ajatuksena oli luoda rakennukseen hienovarainen katseenvangitsija, joka ei häiritsisi pääaulan näyttelyä. Ihmisillä on tapana suunnata huomionsa valoa kohti, joten lasikuilun ja hissin valaistus nousivat keskeiseen rooliin. Näin päädyttiin kiinalaiseen lyhtyefektiin.

Hissillä on paviljongissa näkyvä rooli. Miten KONEen muotoilutiimi varmistui elementtien yhteensopivuudesta?
Teimme tiivistä yhteistyötä Kirnun suunnitelleen arkkitehti Teemu Kurkelan kanssa. Tapaamiset olivat erittäin tuotteliaita esimerkiksi hissikuilukonseptin valaistuksen kehittelylle. Teemu Kurkela myös kehotti meitä ottamaan yhteyttä keraamikko Karin Widnäsiin, joka suunnitteli hissikorin kauniin ja uniikin lattiamosaiikin.

Millaista palautetta asiakkailta ja näyttelyvierailta on saatu?
Palaute on ollut erittäin myönteistä – ja haluan myös korostaa teknisiä ratkaisuja kauniin muotoilun takana. Nykyaikaiset ratkaisut mahdollistavat hissin erinomaisen ajomukavuuden ja mieleenpainuvan kokemuksen. Muotoilun kannalta pitäisin hankkeen pääopetuksena sitä, että sovittamalla hissin muotoilun rakennuksen visioon voimme tarjota kävijöille erityislaatuisen kokemuksen. ]]>
Innovatiivista teknologiaa moderniin muotoiluun yhdistävä ainutlaatuinen hissi on yksi Suomen paviljongin katseenvangitsijoista. Lue lisää siitä, mikä inspiroi hankkeesta vastannutta KONEen muotoilutiimiä.

Mikä oli suurin haaste uniikkihissin suunnittelussa?
Suurin haaste oli liittää hissi saumattomasti osaksi Kirnuksi nimetyn paviljongin kaunista arkkitehtuuria. Paviljonki on arkkitehtuuriltaan monin tavoin ainutlaatuinen. Tavoitteena oli suunnitella hissi, joka sekä täydentäisi paviljonkia että korostaisi sen ominaistunnelmaa. Lopputulos on sisustukseltaan ja käyttäjäkokemukseltaan yksilöllinen hissi, joka saa ihmiset ajattelemaan hissimuotoilua uudella tavalla.

Mistä hissi sai vaikutteensa?
Ensisijaiset vaikutteet muotoiluun tulivat tietenkin rakennuksesta itsestään – sen pelkistetystä ja kompaktista muodosta. Ajatuksena oli luoda rakennukseen hienovarainen katseenvangitsija, joka ei häiritsisi pääaulan näyttelyä. Ihmisillä on tapana suunnata huomionsa valoa kohti, joten lasikuilun ja hissin valaistus nousivat keskeiseen rooliin. Näin päädyttiin kiinalaiseen lyhtyefektiin.

Hissillä on paviljongissa näkyvä rooli. Miten KONEen muotoilutiimi varmistui elementtien yhteensopivuudesta?
Teimme tiivistä yhteistyötä Kirnun suunnitelleen arkkitehti Teemu Kurkelan kanssa. Tapaamiset olivat erittäin tuotteliaita esimerkiksi hissikuilukonseptin valaistuksen kehittelylle. Teemu Kurkela myös kehotti meitä ottamaan yhteyttä keraamikko Karin Widnäsiin, joka suunnitteli hissikorin kauniin ja uniikin lattiamosaiikin.

Millaista palautetta asiakkailta ja näyttelyvierailta on saatu?
Palaute on ollut erittäin myönteistä – ja haluan myös korostaa teknisiä ratkaisuja kauniin muotoilun takana. Nykyaikaiset ratkaisut mahdollistavat hissin erinomaisen ajomukavuuden ja mieleenpainuvan kokemuksen. Muotoilun kannalta pitäisin hankkeen pääopetuksena sitä, että sovittamalla hissin muotoilun rakennuksen visioon voimme tarjota kävijöille erityislaatuisen kokemuksen.
Kuvittele itsesi saapumassa keskustan ruuhkaiseen rakennukseen. Et tiedä, mihin sinun tulisi mennä rakennuksessa, et tiedä mistä pääsee mihinkin, etkä tiedä, mihin suuntaan lähteä – stressaavaa ja aikaavievää, eikö olekin? KONE on kehittänyt uuden ratkaisun, jonka avulla tällaiset ongelmat voivat olla pian historiaa.

KONE testaa parhaillaan kerrosohjausjärjestelmää Shanghain maailmannäyttelyn Suomen paviljongissa. Konseptin tekninen prototyyppi kehiteltiin osana Metropolia-ammattikorkeakoulun ja useiden teollisten kumppaneiden kanssa toteutettua tutkimushanketta. Hanke on saanut rahoitusta Tekesiltä ja muilta teollisuuden organisaatioilta.

KONEen uusi kerrosohjausjärjestelmä mahdollistaa saumattoman kulun ruuhkaisessa ympäristössä, jossa hissit, integroitu kulunvalvonta ja opastetiedot ilmoittavat polun valittuun määränpäähän. Kannettavasta kulkukortista käyttäjä voi valita kohteensa kulkuoikeuksiensa sallimissa rajoissa. Järjestelmä voi myös tarjota räätälöityä tietoa, joka auttaa käyttäjää suunnistamaan rakennuksen sisällä. Konsepti hyödyntää kehittynyttä nykytekniikkaa, kuten RFID-kaukoluentaa ja sähköiseen musteeseen perustuvia näyttöjä.

”Tämä yhteishanke on hyvä esimerkki siitä, miten kunnianhimoisiin tavoitteisiin on mahdollista päästä tiiviissä aikataulussa, kun yhteistyössä on mukana osaavat kumppanit”, sanoo KONEen Portfolio Manager Jukka Salmikuukka. ”Shanghain maailmannäyttely tarjoaa aidot kenttätestausolosuhteet ja samalla tilaisuuden esitellä uutta konseptia, joka on syntynyt useiden tahojen yhteistyönä. Satojen eri maista tulevien näyttelyvieraiden avulla saamme tietoja käyttäjäkokemuksista monikulttuurisessa ympäristössä.”

]]>
Kuvittele itsesi saapumassa keskustan ruuhkaiseen rakennukseen. Et tiedä, mihin sinun tulisi mennä rakennuksessa, et tiedä mistä pääsee mihinkin, etkä tiedä, mihin suuntaan lähteä – stressaavaa ja aikaavievää, eikö olekin? KONE on kehittänyt uuden ratkaisun, jonka avulla tällaiset ongelmat voivat olla pian historiaa.

KONE testaa parhaillaan kerrosohjausjärjestelmää Shanghain maailmannäyttelyn Suomen paviljongissa. Konseptin tekninen prototyyppi kehiteltiin osana Metropolia-ammattikorkeakoulun ja useiden teollisten kumppaneiden kanssa toteutettua tutkimushanketta. Hanke on saanut rahoitusta Tekesiltä ja teollisuuden organisaatioilta.

KONE Destination -konsepti mahdollistaa saumattoman kulun ruuhkaisessa ympäristössä, jossa hissit, integroitu kulunvalvonta ja opastetiedot ilmoittavat polun valittuun määränpäähän. Kannettavasta kulkukortista käyttäjä voi valita kohteensa kulkuoikeuksiensa sallimissa rajoissa. Järjestelmä voi myös tarjota räätälöityä tietoa, joka auttaa käyttäjää suunnistamaan rakennuksen sisällä. Konsepti hyödyntää kehittynyttä nykytekniikkaa, kuten RFID-kaukoluentaa ja sähköiseen musteeseen perustuvia näyttöjä.

”Tämä yhteishanke on hyvä esimerkki siitä, miten kunnianhimoisiin tavoitteisiin on mahdollista päästä tiiviissä aikataulussa, kun yhteistyössä on mukana osaavat kumppanit”, sanoo KONEen Portfolio Manager Jukka Salmikuukka. ”Shanghain maailmannäyttely tarjoaa aidot kenttätestausolosuhteet ja samalla tilaisuuden esitellä uutta konseptia, joka on syntynyt useiden tahojen yhteistyönä. Satojen eri maista tulevien näyttelyvieraiden avulla saamme tietoja käyttäjäkokemuksista monikulttuurisessa ympäristössä.”
Vuoden 2010 maailmannäyttelyn epäilemättä suosituin paviljonki heti Kiinan paviljongin jälkeen on Saudi-Arabian paviljonki, jonka rakentaminen maksoi 164 miljoonaa dollaria (130 miljoonaa euroa) ja jonka pinta-ala on 6 000 neliötä. Jonot massasta poikkeavaan paviljonkiin ovat usein venyneet nelituntisiksi – ja joskus jopa yhdeksän tunnin pituisiksi.

Paviljongin vetonaula on valtava IMAX-teatteri, jossa näytetään saudiarabialaista kulttuuria esitteleviä videoita. Sen 1 600 neliömetrin valkokangas on maailman suurin. Paviljongissa on myös 2 000 neliön aukio, jolla esitellään maan taide- ja kulttuuriperintöä.

KONE on toimittanut paviljonkiin kaksi hissiä, joista toinen kuljettaa arvovieraat VIP-sisäänkäynniltä paviljongin päätasolle.

Saudi-Arabian paviljonki on näyttelyn Pudongin puoleisessa osassa lähellä Kiinan paviljonkia ja kulttuurikeskusta.

]]>
Vuoden 2010 maailmannäyttelyn epäilemättä suosituin paviljonki heti Kiinan paviljongin jälkeen on Saudi-Arabian paviljonki, jonka rakentaminen maksoi 164 miljoonaa dollaria (130 miljoonaa euroa) ja jonka pinta-ala on 6 000 neliötä. Jonot massasta poikkeavaan paviljonkiin ovat usein venyneet nelituntisiksi – ja joskus jopa yhdeksän tunnin pituisiksi.

Paviljongin vetonaula on valtava IMAX-teatteri, jossa näytetään saudiarabialaista kulttuuria esitteleviä videoita. Sen 1 600 neliömetrin valkokangas on maailman suurin. Paviljongissa on myös 2 000 neliön aukio, jolla esitellään maan taide- ja kulttuuriperintöä.

KONE on toimittanut paviljonkiin kaksi hissiä, joista toinen kuljettaa arvovieraat VIP-sisäänkäynniltä paviljongin päätasolle.

Saudi-Arabian paviljonki on näyttelyn Pudongin puoleisessa osassa lähellä Kiinan paviljonkia ja kulttuurikeskusta.
Kulttuurikeskus on yksi Shanghain maailmannäyttelyn pysyvistä rakennuksista. Se koostuu suuresta keskusnäyttämöstä, 18 000 vieraan salista ja oheistiloista. Monikäyttöisessä keskuksessa on lukuisia myymälöitä, elokuvateatteri ja jopa luistelurata. Kulttuurikeskuksen lattiapinta-ala on 126 000 neliötä, josta 74 000 neliötä on maan päällä ja 52 000 neliötä maan alla. Keskusnäyttämö on ensimmäinen laatuaan Kiinassa, ja se on muunneltavissa eri muotoihin joka puolelta. KONEella oli tärkeä rooli kulttuurikeskuksen hissi- ja liukuporrasratkaisujen toimittajana. KONEen toimittamat 17 hissiä ja 26 liukuporrasta mahdollistavat kävijöiden esteettömän kulun. Hisseistä viisi asennettiin jo rakennusvaiheessa, jolloin niitä käytettiin tavarahisseinä.

Kulttuurikeskus sijaitsee messualueen Pudongin puoleisessa osassa Shibo Avenuella.

]]>
Kulttuurikeskus on yksi Shanghain maailmannäyttelyn pysyvistä rakennuksista. Se koostuu suuresta keskusnäyttämöstä, 18 000 vieraan salista ja oheistiloista. Monikäyttöisessä keskuksessa on lukuisia myymälöitä, elokuvateatteri ja jopa luistelurata. Kulttuurikeskuksen lattiapinta-ala on 126 000 neliötä, josta 74 000 neliötä on maan päällä ja 52 000 neliötä maan alla. Keskusnäyttämö on ensimmäinen laatuaan Kiinassa, ja se on muunneltavissa eri muotoihin joka puolelta. KONEella oli tärkeä rooli kulttuurikeskuksen hissi- ja liukuporrasratkaisujen toimittajana. KONEen toimittamat 17 hissiä ja 26 liukuporrasta mahdollistavat kävijöiden esteettömän kulun. Hisseistä viisi asennettiin jo rakennusvaiheessa, jolloin niitä käytettiin tavarahisseinä.

Kulttuurikeskus sijaitsee messualueen Pudongin puoleisessa osassa Shibo Avenuella.
Suomen paviljongin kansallisen yhteistyökumppanin KONEen erikoisvalmisteinen hissi palvelee myös näyttelykohteena. Hissin suunnittelusta vastasi KONEen Design tiimi. Näyttävä hissi on elegantti ja tunnelmallinen kuin kiinalainen lyhty, jonka mukaan hissi on nimettykin, mutta toisaalta ilmeisen suomalainen tavassa, jolla estetiikka yhdistetään huipputekniikkaan.

Hissin sisustan yksityiskohdat on suunniteltu äärimmäisen huolellisesti esittelemään hissien muotoilun ja sisustussuunnittelun huippuosaamista sekä täydentämään itse paviljongin tunnelmaa. Korin lattiassa olevan keramiikkateoksen ovat suunnitelleet tunnetut suomalaiset keramiikkataiteilijat Karin Widnäs ja Pekka Paikkari, ja seinien lasit ovat saksalaisen Schottin valmistamaa korkealaatuista läpikuultavaa lasia. Hissin inspiraation lähteenä toimivat kiinalaisen maailmankatsomuksen viisi elementtiä: puu, vesi, maa, tuli ja metalli.

”Suurin haasteemme oli suunnitella paviljongin kauniiseen arkkitehtuuriin ulkonäöltään ja tunnelmaltaan täydellisesti istuva hissi”, sanoo KONEen muotoilujohtaja Anne Stenros. ”Suomen paviljongin arkkitehtuuri on monella tavalla ainutlaatuista. Päätavoitteemme oli, että hissi täydentäisi kokonaisuutta ja korostaisi paviljongin tunnelmaa. Hissin ainutlaatuinen interiööri saa kävijät näkemään hissidesignin uusin silmin ”

Hissin huippuunsa saakka viety viimeistely ulottuu myös piilossa oleviin osiin: hississä on käytössä uusin kerrosohjausjärjestelmä sekä VIP-alueiden RFID-kulunhallintajärjestelmä. Kyydistä voi nauttia myös puhtaalla omallatunnolla – onhan KONE johtava hissien energiatehokkuuden kehittäjä.

Maisemahissi ja lasikuilu on valaistu näyttävästi siten, että ne näkyvät myös paviljongin ulkopuolella ja että hissi vaikuttaisi kohoavan kuin itsestään korkeuksiin. Upein näkymä on tarjolla sisäänkäyntiaulassa, jossa Aimo Katajamäen suunnittelemalla kuvioinnilla koristeltu lasikuilu sekä ylös ja alas matkaava hissi muodostavat liikkuvan taideteoksen. Yleensä tekniikka pyritään piilottamaan huomaamattomasti jokapäiväiseen elämään. Kirnun hississä puolestaan huipputekniikka ja huippumuotoilu lyövät näkyvästi kättä – erikoinen design erikoisena vuonna erikoiseen paviljonkiin. ]]> Suomen paviljongin kansallisen yhteistyökumppanin KONEen erikoisvalmisteinen hissi palvelee myös näyttelykohteena. Hissin suunnittelusta vastasi KONEen Design tiimi. Näyttävä hissi on elegantti ja tunnelmallinen kuin kiinalainen lyhty, jonka mukaan hissi on nimettykin, mutta toisaalta ilmeisen suomalainen tavassa, jolla estetiikka yhdistetään huipputekniikkaan.

Hissin sisustan yksityiskohdat on suunniteltu äärimmäisen huolellisesti esittelemään hissien muotoilun ja sisustussuunnittelun huippuosaamista sekä täydentämään itse paviljongin tunnelmaa. Korin lattiassa olevan keramiikkateoksen ovat suunnitelleet tunnetut suomalaiset keramiikkataiteilijat Karin Widnäs ja Pekka Paikkari, ja seinien lasit ovat saksalaisen Schottin valmistamaa korkealaatuista läpikuultavaa lasia. Hissin inspiraation lähteenä toimivat kiinalaisen maailmankatsomuksen viisi elementtiä: puu, vesi, maa, tuli ja metalli.

”Suurin haasteemme oli suunnitella paviljongin kauniiseen arkkitehtuuriin ulkonäöltään ja tunnelmaltaan täydellisesti istuva hissi”, sanoo KONEen muotoilujohtaja Anne Stenros. ”Suomen paviljongin arkkitehtuuri on monella tavalla ainutlaatuista. Päätavoitteemme oli, että hissi täydentäisi kokonaisuutta ja korostaisi paviljongin tunnelmaa. Hissin ainutlaatuinen interiööri saa kävijät näkemään hissidesignin uusin silmin ”

Hissin huippuunsa saakka viety viimeistely ulottuu myös piilossa oleviin osiin: hississä on käytössä uusin kerrosohjausjärjestelmä sekä VIP-alueiden RFID-kulunhallintajärjestelmä. Kyydistä voi nauttia myös puhtaalla omallatunnolla – onhan KONE johtava hissien energiatehokkuuden kehittäjä.

Maisemahissi ja lasikuilu on valaistu näyttävästi siten, että ne näkyvät myös paviljongin ulkopuolella ja että hissi vaikuttaisi kohoavan kuin itsestään korkeuksiin. Upein näkymä on tarjolla sisäänkäyntiaulassa, jossa Aimo Katajamäen suunnittelemalla kuvioinnilla koristeltu lasikuilu sekä ylös ja alas matkaava hissi muodostavat liikkuvan taideteoksen. Yleensä tekniikka pyritään piilottamaan huomaamattomasti jokapäiväiseen elämään. Kirnun hississä puolestaan huipputekniikka ja huippumuotoilu lyövät näkyvästi kättä – erikoinen design erikoisena vuonna erikoiseen paviljonkiin.
KONE toimittaa maailmannäyttelyyn yhteensä 34 liukuporrasta ja 59 hissiä. Alla on nähtävissä koko referenssilista sekä näyttelyalueen kartta.

Lataa kartta referenssikohteistamme (200Kt, PDF)


KONEen referenssipaviljongit

1. Kulttuurikeskus (43 yksikköä)
2. Kiinan valtion kantaverkkoyhtiön paviljonki (9 yksikköä)
3. Australian paviljonki (4 yksikköä)
4. Tiedotus- ja viestintäpaviljonki (3 yksikköä)
5. Espanjan paviljonki (8 yksikköä)
6. Hong Kongin paviljonki (1 yksikkö)
7. Kiinan ilmailuteollisuuden paviljonki (4 yksikköä)
8. Belgian-EU:n paviljonki (2 yksikköä)
9. Saudi Arabian paviljonki (2 yksikköä)
10. Tanskan paviljonki (1 yksikkö)
11. Damingin palatsin paviljonki (1 yksikkö)
12. Coca Cola -paviljonki (1 yksikkö)
13. Suomen paviljonki (1 yksikkö)
14. London Case -paviljonki (2 yksikköä)
15. Venäjän paviljonki (3 yksikköä)
16. Singaporen paviljonki (1 yksikkö)
17. Itävallan paviljonki (1 yksikkö)
18. Irlannin paviljonki (1 yksikkö)
19. Näyttelyn logistiikkakeskus (3 yksikköä)
20. DEVNET-paviljonki (1 yksikkö)
21. Broad-paviljonki (2 yksikköä) ]]> KONE on Shanghain maailmannäyttelyn suurimpia hissi- ja liukuporrastoimittajia. KONE ratkaisuja tulee 21 paviljonkiin, eniten kaikista alan toimittajista.

KONE toimittaa maailmannäyttelyyn yhteensä 34 liukuporrasta ja 59 hissiä. Alla on nähtävissä koko referenssilista sekä näyttelyalueen kartta.

Lataa kartta referenssikohteistamme (200Kt, PDF)


KONEen referenssipaviljongit

1. Kulttuurikeskus (43 yksikköä)
2. Kiinan valtion kantaverkkoyhtiön paviljonki (9 yksikköä)
3. Australian paviljonki (4 yksikköä)
4. Tiedotus- ja viestintäpaviljonki (3 yksikköä)
5. Espanjan paviljonki (8 yksikköä)
6. Hong Kongin paviljonki (1 yksikkö)
7. Kiinan ilmailuteollisuuden paviljonki (4 yksikköä)
8. Belgian-EU:n paviljonki (2 yksikköä)
9. Saudi Arabian paviljonki (2 yksikköä)
10. Tanskan paviljonki (1 yksikkö)
11. Damingin palatsin paviljonki (1 yksikkö)
12. Coca Cola -paviljonki (1 yksikkö)
13. Suomen paviljonki (1 yksikkö)
14. London Case -paviljonki (2 yksikköä)
15. Venäjän paviljonki (3 yksikköä)
16. Singaporen paviljonki (1 yksikkö)
17. Itävallan paviljonki (1 yksikkö)
18. Irlannin paviljonki (1 yksikkö)
19. Näyttelyn logistiikkakeskus (3 yksikköä)
20. DEVNET-paviljonki (1 yksikkö)
21. Broad-paviljonki (2 yksikköä)
Vuoden 2010 maailmannäyttelyn avajaisseremonia Shanghaissa 100 000 raketin ilotulituksineen järjestettiin 30. huhtikuuta, ja näyttely oli ensimmäisen kerran virallisesti auki vapunpäivänä. Tunnelma oli lämmin heti alusta lähtien: taivas oli lauantaiaamuna kirkkaan sininen ja lämpötila nousi 28 asteeseen. Innokkaita kävijöitä alkoi kerääntyä jonottamaan sisäänpääsyä neljä tuntia ennen kuin portit avattiin klo 9.30. Näyttelyn näki avauspäivänä yhteensä 207 000 ihmistä. Suomen paviljongissa kävi 27 300 henkeä – Kirnun ja sen nähtävyyden veroisen hissin näki siis 13,2 prosenttia kaikista ensimmäisen päivän kävijöistä.

Lauantaiaamuna järjestettyihin Suomen paviljongin avajaisiin oli saapunut arvovaltaisia vieraita. Paikalla oli elinkeinoministeri Mauri Pekkarinen valtuuskuntineen, Suomen Pekingin-suurlähettiläs Lars Backström, Finpron edustajat sekä Kirnun kansalliset kumppanit KONE, Nokia ja Greater Helsinki Promotion. Myös KONEen Kiinan yksikön toimitusjohtaja William B. Johnson osallistui seremoniaan ja ministeri Pekkarisen vierailun kunniaksi järjestetylle juhlalounaalle.

”Valmistelutyöt saatiin valmiiksi hämmästyttävän nopeasti, ja Suomen paviljonki on todella vaikuttava. Olen erityisen mielissäni Kirnun uniikista hissistä, joka on erinomainen esimerkki KONEen suunnitteluosaamisesta ja sointuu hyvin yhteen rakennuksen arkkitehtuurin kanssa. Maailmannäyttely on Shanghaille merkittävä tapahtuma, ja KONEelle on suuri kunnia olla mukana näyttelyn järjestelyissä ja saada esitellä hissiämme kävijöille”, Johnson toteaa.

KONEen Kirnuun rakentama hissi herätti runsaasti huomiota, ja sen noustessa antama lyhtymäinen vaikutelma sai kävijöiltä yksinomaan kehuja. Itseään hissin edustalla kuvauttavia kävijöitä riitti tungokseen toisessa kerroksessa, jossa näyttelyreitti ohittaa hissin läpinäkyvät lasiseinät. Kirnun avajaisten yhteydessä avattiin globaalin markkinointitiimin ja KONE Chinan yhteisvoimin myös KONEen oma VIP-tila. KONEen Events Manager Minna Nuutila oli tilaisuuteen tyytyväinen: ”Avajaispäivällä on suuri merkitys, ja kaikki meni oikein hyvin. Maailmannäyttely jatkuu nyt puolen vuoden ajan, ja odotamme innolla, että saamme tehdä siitä ainutkertaisen elämyksen KONEen asiakkaille ja muille Suomen paviljongin kävijöille.”

Shanghain maailmannäyttely on avoinna 1.5.–31.10. KONEen VIP-tila on asiakkaiden ja muiden keskeisten sidosryhmien edustajien käytössä koko näyttelyn ajan. ]]> Vuoden 2010 maailmannäyttelyn avajaisseremonia Shanghaissa 100 000 raketin ilotulituksineen järjestettiin 30. huhtikuuta, ja näyttely oli ensimmäisen kerran virallisesti auki vapunpäivänä. Tunnelma oli lämmin heti alusta lähtien: taivas oli lauantaiaamuna kirkkaan sininen ja lämpötila nousi 28 asteeseen. Innokkaita kävijöitä alkoi kerääntyä jonottamaan sisäänpääsyä neljä tuntia ennen kuin portit avattiin klo 9.30. Näyttelyn näki avauspäivänä yhteensä 207 000 ihmistä. Suomen paviljongissa kävi 27 300 henkeä – Kirnun ja sen nähtävyyden veroisen hissin näki siis 13,2 prosenttia kaikista ensimmäisen päivän kävijöistä.

Lauantaiaamuna järjestettyihin Suomen paviljongin avajaisiin oli saapunut arvovaltaisia vieraita. Paikalla oli elinkeinoministeri Mauri Pekkarinen valtuuskuntineen, Suomen Pekingin-suurlähettiläs Lars Backström, Finpron edustajat sekä Kirnun kansalliset kumppanit KONE, Nokia ja Greater Helsinki Promotion. Myös KONEen Kiinan yksikön toimitusjohtaja William B. Johnson osallistui seremoniaan ja ministeri Pekkarisen vierailun kunniaksi järjestetylle juhlalounaalle.

”Valmistelutyöt saatiin valmiiksi hämmästyttävän nopeasti, ja Suomen paviljonki on todella vaikuttava. Olen erityisen mielissäni Kirnun uniikista hissistä, joka on erinomainen esimerkki KONEen suunnitteluosaamisesta ja sointuu hyvin yhteen rakennuksen arkkitehtuurin kanssa. Maailmannäyttely on Shanghaille merkittävä tapahtuma, ja KONEelle on suuri kunnia olla mukana näyttelyn järjestelyissä ja saada esitellä hissiämme kävijöille”, Johnson toteaa.

KONEen Kirnuun rakentama hissi herätti runsaasti huomiota, ja sen noustessa antama lyhtymäinen vaikutelma sai kävijöiltä yksinomaan kehuja. Itseään hissin edustalla kuvauttavia kävijöitä riitti tungokseen toisessa kerroksessa, jossa näyttelyreitti ohittaa hissin läpinäkyvät lasiseinät. Kirnun avajaisten yhteydessä avattiin globaalin markkinointitiimin ja KONE Chinan yhteisvoimin myös KONEen oma VIP-tila. KONEen Events Manager Minna Nuutila oli tilaisuuteen tyytyväinen: ”Avajaispäivällä on suuri merkitys, ja kaikki meni oikein hyvin. Maailmannäyttely jatkuu nyt puolen vuoden ajan, ja odotamme innolla, että saamme tehdä siitä ainutkertaisen elämyksen KONEen asiakkaille ja muille Suomen paviljongin kävijöille.”

Shanghain maailmannäyttely on avoinna 1.5.–31.10. KONEen VIP-tila on asiakkaiden ja muiden keskeisten sidosryhmien edustajien käytössä koko näyttelyn ajan.
KONE toivotti 18.–21. toukokuuta suurprojektiviikon merkeissä asiakkaita ja toimittajia tervetulleeksi Shanghain maailmannäyttelyn Suomen paviljonkiin. Kiinalaisia, brittiläisiä, saudiarabialaisia, australialaisia ja singaporelaisia asiakkaita ja toimittajia oli kutsuttu Kirnu-paviljonkiin osallistumaan mielenkiintoisiin seminaareihin, joiden aiheina olivat hissi- ja liukuporrasalan innovaatiot sekä muutamat KONEen näyttävimmät referenssit ympäri maailmaa, esimerkiksi risteilyalus Oasis of the Seas. Seminaarien isäntinä toimivat mm. Ren Tianxio Kiinan hissiyhdistyksestä, Simon Jenner Hines UK:sta sekä Anthony Wood CTBUH:sta (Council on Tall Buildings and Urban Habitat).

Keskiviikkona 19.5. KONE julkisti virallisesti uuden kohdekutsujärjestelmäkonseptin, joka on yksi Kirnun hissiin integroiduista innovatiivisista järjestelmistä. KONEen kohdekutsujärjestelmäkonsepti yhdistää uusinta RFID-teknologiaa hyödyntäen hissikutsut, rakennuksen kulunhallinnan ja kohdekerroksenohjauksen samaan selkeään ratkaisuun.

KONEen seuraava teemaviikko, jonka aiheena on KONEen teknologia, järjestetään 26.–28. toukokuuta. Lisäksi KONE järjestää erilaisia tapahtumia liittyen maailmannäyttelyn Suomi-päivään 27. toukokuuta. KONEen hallituksen puheenjohtaja Antti Herlin ja toimitusjohtaja Matti Alahuhta vierailevat kumpikin Suomi-päivänä Kirnussa. ]]> KONE toivotti 18.–21. toukokuuta suurprojektiviikon merkeissä asiakkaita ja toimittajia tervetulleeksi Shanghain maailmannäyttelyn Suomen paviljonkiin. Kiinalaisia, brittiläisiä, saudiarabialaisia, australialaisia ja singaporelaisia asiakkaita ja toimittajia oli kutsuttu Kirnu-paviljonkiin osallistumaan mielenkiintoisiin seminaareihin, joiden aiheina olivat hissi- ja liukuporrasalan innovaatiot sekä muutamat KONEen näyttävimmät referenssit ympäri maailmaa, esimerkiksi risteilyalus Oasis of the Seas. Seminaarien isäntinä toimivat mm. Ren Tianxio Kiinan hissiyhdistyksestä, Simon Jenner Hines UK:sta sekä Anthony Wood CTBUH:sta (Council on Tall Buildings and Urban Habitat).

Keskiviikkona 19.5. KONE julkisti virallisesti uuden kohdekutsujärjestelmäkonseptin, joka on yksi Kirnun hissiin integroiduista innovatiivisista järjestelmistä. KONEen kohdekutsujärjestelmäkonsepti yhdistää uusinta RFID-teknologiaa hyödyntäen hissikutsut, rakennuksen kulunhallinnan ja kohdekerroksenohjauksen samaan selkeään ratkaisuun.

KONEen seuraava teemaviikko, jonka aiheena on KONEen teknologia, järjestetään 26.–28. toukokuuta. Lisäksi KONE järjestää erilaisia tapahtumia liittyen maailmannäyttelyn Suomi-päivään 27. toukokuuta. KONEen hallituksen puheenjohtaja Antti Herlin ja toimitusjohtaja Matti Alahuhta vierailevat kumpikin Suomi-päivänä Kirnussa.
Osana 100-vuotisjuhlavuottaan KONE osallistuu aktiivisesti vuoden 2010 maailmannäyttelyyn Shanghaissa Suomen paviljongin kansallisena yhteistyökumppanina.

Suomen paviljonki noudattaa Shanghain maailmannäyttelyn ajatustenvaihtoon ja vuorovaikutukseen rohkaisevaa teemaa: Sharing Inspiration. Itse Kirnu-paviljonki, jonka on suunnitellut helsinkiläinen arkkitehtitoimisto JKMM Arkkitehdit, nousee saarenomaisesti veden pinnasta ja yhdistää luonnon ja ihmisen luomat muodot – orgaanisen ja huipputeknisen – ainutlaatuisella tavalla, joka tuntuu olevan luonteenomaiselta suomalaisille muotoilijoille. Hillittyjen sisätilojen interaktiivisen näyttelyn äänet ja kuvamaailma välittävät suomalaisen käsityksen paremmasta elämästä kaupungissa. Pääpaino on hyvinvoinnissa, osaamisessa ja ympäristössä.

Suomen paviljonki esittelee pienoiskoossa sekä maan että sen yhteiskunnan. Paviljongin arkkitehtuuri on saanut inspiraationsa Suomen luonnosta, ja se tarjoaa rauhallisen pakopaikan kiireisestä kaupunkielämästä. Ikään kuin veden päällä kelluva paviljonki esittelee kestävää rakentamista ja Suomen ratkaisuja tulevaisuuden kaupunkirakentamiseen. Kirnun pintaa peittää 25 000 kalan suomuja muistuttavaa paanua, jotka on valmistettu ympäristöystävällisestä puumuovikomposiitista.

Suomen paviljongin kumppanin KONEen erikoisvalmisteinen hissi palvelee myös näyttelykohteena. Hissin suunnittelusta vastasi KONEen Design tiimi. Näyttävä hissi on elegantti ja tunnelmallinen kuin kiinalainen lyhty, jonka mukaan hissi on nimettykin, mutta toisaalta ilmeisen suomalainen tavassa, jolla estetiikka yhdistetään huipputekniikkaan.

Suomen paviljonki sijaitsee Pudongin puoleisella Expo-alueella. Sinne on lyhyt kävelymatka Shibo Avenuen metroasemalta. ]]> Osana 100-vuotisjuhlavuottaan KONE osallistuu aktiivisesti vuoden 2010 maailmannäyttelyyn Shanghaissa Suomen paviljongin kansallisena yhteistyökumppanina.

Suomen paviljonki noudattaa Shanghain maailmannäyttelyn ajatustenvaihtoon ja vuorovaikutukseen rohkaisevaa teemaa: Sharing Inspiration. Itse Kirnu-paviljonki, jonka on suunnitellut helsinkiläinen arkkitehtitoimisto JKMM Arkkitehdit, nousee saarenomaisesti veden pinnasta ja yhdistää luonnon ja ihmisen luomat muodot – orgaanisen ja huipputeknisen – ainutlaatuisella tavalla, joka tuntuu olevan luonteenomaiselta suomalaisille muotoilijoille. Hillittyjen sisätilojen interaktiivisen näyttelyn äänet ja kuvamaailma välittävät suomalaisen käsityksen paremmasta elämästä kaupungissa. Pääpaino on hyvinvoinnissa, osaamisessa ja ympäristössä.

Suomen paviljonki esittelee pienoiskoossa sekä maan että sen yhteiskunnan. Paviljongin arkkitehtuuri on saanut inspiraationsa Suomen luonnosta, ja se tarjoaa rauhallisen pakopaikan kiireisestä kaupunkielämästä. Ikään kuin veden päällä kelluva paviljonki esittelee kestävää rakentamista ja Suomen ratkaisuja tulevaisuuden kaupunkirakentamiseen. Kirnun pintaa peittää 25 000 kalan suomuja muistuttavaa paanua, jotka on valmistettu ympäristöystävällisestä puumuovikomposiitista.

Suomen paviljongin kumppanin KONEen erikoisvalmisteinen hissi palvelee myös näyttelykohteena. Hissin suunnittelusta vastasi KONEen Design tiimi. Näyttävä hissi on elegantti ja tunnelmallinen kuin kiinalainen lyhty, jonka mukaan hissi on nimettykin, mutta toisaalta ilmeisen suomalainen tavassa, jolla estetiikka yhdistetään huipputekniikkaan.

Suomen paviljonki sijaitsee Pudongin puoleisella Expo-alueella. Sinne on lyhyt kävelymatka Shibo Avenuen metroasemalta.
KONE viettää 100-vuotisjuhlavuottaan vuonna 2010. Yhtiön suurin merkkivuoteen liittyvä investointi on osallistuminen Shanghain vuoden 2010 maailmannäyttelyyn Suomen paviljongin yhteistyökumppanina.

KONE on toiminut Kiinan markkinoilla jo 25 vuotta. Kiinan liiketoiminta alkoi vuonna 1985, jolloin KONEen Hongkongin yksikkö aloitti markkinoinnin Kiinaan. KONE Elevators Co., Ltd. perustettiin vuonna 1996, ja paikallinen pääkonttori perustettiin kaksi vuotta myöhemmin Kunshaniin, lähelle Shanghaita.

KONEen Kiinan-toimintojen pääkonttori siirrettiin vuonna 2005 Shanghaihin, ja se toimii nykyään KONEen Kiinan-verkoston solmukohtana. KONEen 37 aluetoimistoa ja yli 100 myynti- ja huoltopistettä Kiinassa työllistävä yli 3 700 asiantuntijaa ja kattavat kaikki toiminnot koko maassa. Kunshanissa on nykyään KONEen tuotantoyksikkö, jonka pinta-ala on noin 142 000 neliömetriä. Yksikössä valmistetaan hissejä ja liukuportaita pääasiassa Kiinan markkinoille mutta myös Lähi-itään, Kaakkois-Aasiaan, Australiaan, Uuteen-Seelantiin ja Eurooppaan.

KONE on myös ollut eri puolilla Kiinaa vahvasti mukana ohjelmissa ja toiminnassa, joiden tavoitteena on tukea yhteisöjä, joissa yhtiön työntekijät asuvat ja työskentelevät. Esimerkiksi kesäkuussa 2007 KONE Kiina allekirjoitti Kiinan kansantasavallan ulkoministeriön kanssa yhteistyöpöytäkirjan köyhyyden lievittämiseksi ja lahjoitti miljoona renminbiä Malipon ja Jin Pingin maakuntiin Yunnanin provinssissa. Toukokuussa 2008 KONEen työntekijät järjestivät keräyksen maanjäristyksen uhrien auttamiseksi. Kaikki lahjoitukset menivät Suzhoun provinssiin ja Suomen Punaisen Ristin osastoille. Huhtikuussa 2009 KONE Kiina käynnisti lahjoitusohjelman, jonka kautta on tähän mennessä kerätty lähes 100 000 renminbiä kirjojen, kirjoitustarvikkeiden ja muiden päivittäisten tarvikkeiden ostoon vähäosaisille sekä Malipon maakunnan opiskelijoiden tukemiseen Yunnanin provinssissa.

KONE Oyj:n 100-vuotisjuhlasäätiö ilmoitti 27. toukokuuta 2010, että se lahjoittaa kirjastoauton käytettäväksi useissa Kiinan kaupungeissa. Lahjoitus kattaa kirjojen hankinnasta aiheutuvat kustannukset, laitteet, kuljettajan koulutuksen ja palkan, auton vakuutukset ja huollon. ]]> KONE viettää 100-vuotisjuhlavuottaan vuonna 2010. Yhtiön suurin merkkivuoteen liittyvä investointi on osallistuminen Shanghain vuoden 2010 maailmannäyttelyyn Suomen paviljongin yhteistyökumppanina.

KONE on toiminut Kiinan markkinoilla jo 25 vuotta. Kiinan liiketoiminta alkoi vuonna 1985, jolloin KONEen Hongkongin yksikkö aloitti markkinoinnin Kiinaan. KONE Elevators Co., Ltd. perustettiin vuonna 1996, ja paikallinen pääkonttori perustettiin kaksi vuotta myöhemmin Kunshaniin, lähelle Shanghaita.

KONEen Kiinan-toimintojen pääkonttori siirrettiin vuonna 2005 Shanghaihin, ja se toimii nykyään KONEen Kiinan-verkoston solmukohtana. KONEen 37 aluetoimistoa ja yli 100 myynti- ja huoltopistettä Kiinassa työllistävä yli 3 700 asiantuntijaa ja kattavat kaikki toiminnot koko maassa. Kunshanissa on nykyään KONEen tuotantoyksikkö, jonka pinta-ala on noin 142 000 neliömetriä. Yksikössä valmistetaan hissejä ja liukuportaita pääasiassa Kiinan markkinoille mutta myös Lähi-itään, Kaakkois-Aasiaan, Australiaan, Uuteen-Seelantiin ja Eurooppaan.

KONE on myös ollut eri puolilla Kiinaa vahvasti mukana ohjelmissa ja toiminnassa, joiden tavoitteena on tukea yhteisöjä, joissa yhtiön työntekijät asuvat ja työskentelevät. Esimerkiksi kesäkuussa 2007 KONE Kiina allekirjoitti Kiinan kansantasavallan ulkoministeriön kanssa yhteistyöpöytäkirjan köyhyyden lievittämiseksi ja lahjoitti miljoona renminbiä Malipon ja Jin Pingin maakuntiin Yunnanin provinssissa. Toukokuussa 2008 KONEen työntekijät järjestivät keräyksen maanjäristyksen uhrien auttamiseksi. Kaikki lahjoitukset menivät Suzhoun provinssiin ja Suomen Punaisen Ristin osastoille. Huhtikuussa 2009 KONE Kiina käynnisti lahjoitusohjelman, jonka kautta on tähän mennessä kerätty lähes 100 000 renminbiä kirjojen, kirjoitustarvikkeiden ja muiden päivittäisten tarvikkeiden ostoon vähäosaisille sekä Malipon maakunnan opiskelijoiden tukemiseen Yunnanin provinssissa.

KONE Oyj:n 100-vuotisjuhlasäätiö ilmoitti 27. toukokuuta 2010, että se lahjoittaa kirjastoauton käytettäväksi useissa Kiinan kaupungeissa. Lahjoitus kattaa kirjojen hankinnasta aiheutuvat kustannukset, laitteet, kuljettajan koulutuksen ja palkan, auton vakuutukset ja huollon.
KONEella on merkittävä rooli parhaillaan käynnissä olevassa Shanghain maailmannäyttelyssä Kiinassa. Yhtiö on yksi Suomen paviljongin virallisista kansallisista yhteistyökumppaneista ja on toimittanut 93 laitetta yhteensä 21 paviljonkiin. KONE on ollut mukana myös toisessa merkittävässä projektissa vain muutaman metropysäkin päässä maailmannäyttelystä Shanghain talouselämän keskuksessa.

Shanghai International Finance Centerin (IFC) tornit ovat uusimmat kaupungin siluettia muovaavat pilvenpiirtäjät. Lujiazuin talouskeskuksessa Pudongin alueella sijaitseva keskus koostuu yhteensä kolmesta pilvenpiirtäjästä: 260 metriä ja 250 metriä korkeista kaksoistorneista sekä kolmannesta, 85-metrisestä tornista. Keskukseen tulee toimistotiloja, kaksi hotellia sekä huippuluokan ostoskeskus kansainvälisine ketjuineen. KONE toimittaa Shanghai IFC:hen 84 KONE MiniSpace™- ja 11 KONE MonoSpace®-hissiä sekä neljä KONEen kaksikorista hissiä, jotka ovat ensimmäiset Kiinassa. Toimitettavista hisseistä nopeimmat kulkevat 8,0 m/s, ja suurin nostokorkeus on noin 250 metriä.

IFC on Shanghain ensimmäinen toimistorakennushanke, jolle yhdysvaltalainen Green Building Council on myöntänyt LEED (Leadership in Energy and Environmental Design) Gold esisertifioinnin. IFC:n etelätorni valmistui hiljattain. Kahden muun tornin rakennustyöt ovat kesken, ja niiden on määrä avautua vuoden 2010 lopulla. ]]> KONEella on merkittävä rooli parhaillaan käynnissä olevassa Shanghain maailmannäyttelyssä Kiinassa. Yhtiö on yksi Suomen paviljongin virallisista kansallisista yhteistyökumppaneista ja on toimittanut 93 laitetta yhteensä 21 paviljonkiin. KONE on ollut mukana myös toisessa merkittävässä projektissa vain muutaman metropysäkin päässä maailmannäyttelystä Shanghain talouselämän keskuksessa.

Shanghai International Finance Centerin (IFC) tornit ovat uusimmat kaupungin siluettia muovaavat pilvenpiirtäjät. Lujiazuin talouskeskuksessa Pudongin alueella sijaitseva keskus koostuu yhteensä kolmesta pilvenpiirtäjästä: 260 metriä ja 250 metriä korkeista kaksoistorneista sekä kolmannesta, 85-metrisestä tornista. Keskukseen tulee toimistotiloja, kaksi hotellia sekä huippuluokan ostoskeskus kansainvälisine ketjuineen. KONE toimittaa Shanghai IFC:hen 84 KONE MiniSpace™- ja 11 KONE MonoSpace®-hissiä sekä neljä KONEen kaksikorista hissiä, jotka ovat ensimmäiset Kiinassa. Toimitettavista hisseistä nopeimmat kulkevat 8,0 m/s, ja suurin nostokorkeus on noin 250 metriä.

IFC on Shanghain ensimmäinen toimistorakennushanke, jolle yhdysvaltalainen Green Building Council on myöntänyt LEED (Leadership in Energy and Environmental Design) Gold esisertifioinnin. IFC:n etelätorni valmistui hiljattain. Kahden muun tornin rakennustyöt ovat kesken, ja niiden on määrä avautua vuoden 2010 lopulla. 100 tarinaa sujuvasta ja turvallisesta ihmisvirtojen liikuttamisesta
Olemme keränneet tälle sivulle lyhyitä tarinoita KONEen ja tuotteidemme historiasta 100-vuotisjuhlamme kunniaksi. Nämä tarinat kurkistavat KONEen moninaiseen ja inspiroivaan historiaan ja tuovat esille kaupunkiasutuksessa tapahtuneita muutoksia viimeisen vuosisadan aikana. Ihmisvirtojen sujuvan ja turvallisen liikuttamisen vuosisata
Sata vuotta sitten maailmamme oli hyvin erilainen paikka. Useimmista kodeista puuttui keskuslämmitys, putkistot ja sähkö. Ensimmäinen tuotantolinjalla valmistettu auto, Henry Fordin malli T, oli vasta kaksi vuotta vanha, ja vain kourallinen rakennuksia koko maailmassa oli korkeampia kuin seitsemän tai kahdeksan kerrosta. KONE perustettiin Helsinkiin vuonna 1910.

Kertomus yrityksestä, joka aloitti toimintansa pienenä konepajana tullakseen yhdeksi maailman suurimmista hissiyrityksistä, on mielenkiintoinen ja vaiherikas. Aikajärjestyksessä olevat kappaleet vasemmalla esittelevät KONEen satavuotista matkaa. ]]> /corporate/KONE_100_years/Documents/images/fi/history_intro.jpg Sata vuotta sitten maailmamme oli hyvin erilainen paikka. Useimmista kodeista puuttui keskuslämmitys, putkistot ja sähkö. Ensimmäinen tuotantolinjalla valmistettu auto, Henry Fordin malli T, oli vasta kaksi vuotta vanha, ja vain kourallinen rakennuksia koko maailmassa oli korkeampia kuin seitsemän tai kahdeksan kerrosta. KONE perustettiin Helsinkiin vuonna 1910.

Kertomus yrityksestä, joka aloitti toimintansa pienenä konepajana tullakseen yhdeksi maailman suurimmista hissiyrityksistä, on mielenkiintoinen ja vaiherikas. Aikajärjestyksessä olevat kappaleet vasemmalla esittelevät KONEen satavuotista matkaa. Konepajasta itsenäiseksi hissiyhtiöksi
Vuonna 1908 Suomi kuului vielä Venäjän keisarikuntaan itsehallinnollisena suuriruhtinaskuntana. Samana vuonna perustettiin Helsinkiin konepaja nimeltään Tarmo. Tarmon omistajat, jotka korjasivat ja kunnostivat käytettyjä laitteita, rekisteröivät yrityksensä KONE Osakeyhtiöksi 27.10.1910. Samoihin aikoihin he myivät osakkeensa Gottfrid Strömbergille. Strömberg oli tuolloin Suomen johtava sähkömoottoreiden ja -laitteiden valmistaja. Yhtiö myös toi maahan ja asensi ruotsalaisia Graham Brothersin hissejä.

KONE muutti Strömbergin teollisuusalueen entisiin tallirakennuksiin ja alkoi kunnostaa sekä myydä Strömbergin vanhoja moottoreita KONEen nimellä. Vuonna 1912 Lorenz Petrellistä, Strömbergin hissiosaston johtajasta, tuli KONEen toimitusjohtaja. Hän jatkoi toimessaan aina vuoteen vuoteen 1932 saakka. Yksi hänen ensimmäisistä päätöksistään oli muuttaa KONEen toimisto suurempiin tiloihin Helsingissä.

Ensimmäisen maailmansodan aikana aseiden ja ammuksien kysyntä kasvatti KONEen liikevaihtoa ja työntekijämäärä kohosi nopeassa tahdissa kymmenestä 600 henkilöön. Tuolloin KONE valmisti muun muassa yli kymmenen miljoonaa messinkihylsyä Venäjän armeijan käyttöön. Vuosien 1912 ja 1916 välisenä aikana yhtiö ei myynyt montaakaan hissiä, sillä ensimmäinen maailmansota ja sen rasitukset painoivat Suomen taloutta pysäyttäen rakentamisen maassa lähes kokonaan.

Vuonna 1916 Walter Jakobsson liittyi KONElaisten joukkoon ja aloitti teknisenä johtajana. Vuotta myöhemmin Suomi julistautui itsenäiseksi Venäjästä, ja KONE lopetti lisenssisopimuksen Graham Brothersin kanssa. Strömbergin koko hissiosasto liitettiin KONEeseen. Lorenz Petrell, Walter Jakobsson, William Puomi ja Gotthard Dahlberg aloittivat unelmansa toteuttamisen: he halusivat valmistaa ja myydä suomalaisia hissejä, jotka olisivat yhtä tasokkaita kuin eurooppalaisten kilpailijoiden. ]]> /corporate/KONE_100_years/Documents/images/fi/history01.jpg Vuonna 1908 Suomi kuului vielä Venäjän keisarikuntaan itsehallinnollisena suuriruhtinaskuntana. Samana vuonna perustettiin Helsinkiin konepaja nimeltään Tarmo. Tarmon omistajat, jotka korjasivat ja kunnostivat käytettyjä laitteita, rekisteröivät yrityksensä KONE Osakeyhtiöksi 27.10.1910. Samoihin aikoihin he myivät osakkeensa Gottfrid Strömbergille. Strömberg oli tuolloin Suomen johtava sähkömoottoreiden ja -laitteiden valmistaja. Yhtiö myös toi maahan ja asensi ruotsalaisia Graham Brothersin hissejä.

KONE muutti Strömbergin teollisuusalueen entisiin tallirakennuksiin ja alkoi kunnostaa sekä myydä Strömbergin vanhoja moottoreita KONEen nimellä. Vuonna 1912 Lorenz Petrellistä, Strömbergin hissiosaston johtajasta, tuli KONEen toimitusjohtaja. Hän jatkoi toimessaan aina vuoteen 1932 saakka. Yksi hänen ensimmäisistä päätöksistään oli muuttaa KONEen toimisto suurempiin tiloihin Helsingissä.

Ensimmäisen maailmansodan aikana aseiden ja ammuksien kysyntä kasvatti KONEen liikevaihtoa ja työntekijämäärä kohosi nopeassa tahdissa kymmenestä 600 henkilöön. Tuolloin KONE valmisti muun muassa yli kymmenen miljoonaa messinkihylsyä Venäjän armeijan käyttöön. Vuosien 1912 ja 1916 välisenä aikana yhtiö ei myynyt montaakaan hissiä, koska ensimmäinen maailmansota ja sen rasitukset painoivat Suomen taloutta pysäyttäen rakentamisen maassa lähes kokonaan.

Vuonna 1916 Walter Jakobsson liittyi KONElaisten joukkoon ja aloitti teknisenä johtajana. Vuotta myöhemmin Suomi julistautui itsenäiseksi Venäjästä, ja KONE lopetti lisenssisopimuksen Graham Brothersin kanssa. Strömbergin koko hissiosasto liittettiin KONEeseen. Lorenz Petrell, Walter Jakobsson, William Puomi ja Gotthard Dahlberg aloittivat unelmansa toteuttamisen: he halusivat valmistaa ja myydä suomalaisia hissejä, jotka olisivat yhtä tasokkaita kuin eurooppalaisten kilpailjoiden. Strömbergistä irtautuminen ja pula-aika
Vuonna 1919 KONE valmisti viisi hissiä, mutta vain yhdessä oli KONEen nostokoneisto. Moni epäilikin pystyisikö KONE valmistamaan laadukkaita, suomalaisia hissejä. Kuitenkin jo ensimmäiset toimitukset vakuuttivat rakennusteollisuuden siitä, että KONEen hissit olivat vähintään yhtä hyviä kuin ulkomaisten kilpailijoiden.

Sodan jälkeen hissien kysyntä oli vähäistä eikä se riittänyt kannattavaan liiketoimintaan, ja KONE alkoi tuottaa kulutustavaroita, kuten karbidilamppuja, kahvimyllyjä ja luistinten teriä. Vuoteen 1924 mennessä talous oli kuitenkin jo toipumassa, ja KONE myi sekä asensi noin 100 hissiä vuodessa. Sen emoyhtiö Strömberg oli kuitenkin taloudellisissa vaikeuksissa ja menossa konkurssiin. Sodan jälkeisinä vuosina Strömberg oli ottanut runsaasti lainaa liiketoimintansa kasvattamiseen, mutta oli kuitenkin samalla laiminlyönyt yhtiön tutkimus- ja tuotekehityksen. Tästä syystä Strömbergin ulkomaiset kilpailijat voittivat monia asiakkuuksia edistyneemmän teknologiansa ansioista.

Pankki nimesi liikemies Harald Herlinin selvittämään Strömbergin tilannetta. Hän huomasi, että Strömbergin tytäryhtiö KONE oli tuottava ja hivenen arvokkaampi kuin emoyhtiönsä velka. Hänen yllätystarjouksensa ostaa KONE hyväksyttiin, ja tämä mahdollisti Strömbergin lainan takaisinmaksun. Näin KONEesta tuli itsenäinen yhtiö ja johtokunnan puheenjohtajaksi tuli pääosan osakkeista omistava Harald Herlin.

Tilanpuutteesta kärsinyt KONE muutti entiseen margariinitehtaaseen Haapaniemenkadulle vuonna 1927. Suuremmat tilat kasvattivat tuotannon jo samana vuonna 200 hissiin ja seuraavana vuonna jo 320 hissiin. Vuonna 1928 Harald Herlinin poika, Heikki, nousi KONEen johtokuntaan. Muutamaa vuotta myöhemmin, opiskeltuaan ja työskenneltyään ensin Suomessa, Saksassa ja Yhdysvalloissa 31-vuotiaasta insinööristä tuli KONEen toimitusjohtaja vuonna 1932. Tuolloin 1930-luvun suuri lama ja Suomessa vallitseva pula-aika olivat laskeneet hyvin merkittävästi KONEen myyntiä - jopa yhtä alhaiselle tasolle kuin vuonna 1924, jolloin Harald Herlin oli ostanut yhtiön. Heikki Herlin joutui siis voittamaan monia vaikeuksia uransa alkuvuosina aloittaessaan yhtiön johtotehtävissä. ]]> /corporate/KONE_100_years/Documents/images/fi/history02.jpg Vuonna 1919 KONE valmisti viisi hissiä, mutta vain yhdessä oli KONEen nostokoneisto. Moni epäilikin pystyisikö KONE valmistamaan laadukkaita, suomalaisia hissejä. Kuitenkin jo ensimmäiset toimitukset vakuuttivat rakennusteollisuuden siitä, että KONEen hissit olivat vähintään yhtä hyviä kuin ulkomaisten kilpailijoiden.

Koska sodan jälkeen hissien kysyntä oli vähäistä eikä se riittänyt kannattavaan liiketoimintaan, KONE alkoi tuottaa kulutustavaroita, kuten karbidilamppuja, kahvimyllyjä ja luistinten teriä. Vuoteen 1924 mennessä talous oli kuitenkin jo toipumassa, ja KONE myi sekä asensi noin 100 hissiä vuodessa. Sen emoyhtiö Strömberg oli kuitenkin taloudellisissa vaikeuksissa ja menossa konkurssiin. Sodan jälkeisinä vuosina Strömberg oli ottanut runsaasti lainaa liiketoimintansa kasvattamiseen, mutta oli samalla laiminlyönyt yhtiön tutkimus- ja tuotekehityksen. Tästä syystä Strömbergin ulkomaiset kilpailijat voittivat monia asiakkuuksia edistyneemmän teknologiansa ansioista.

Pankki nimesi liikemies Harald Herlinin selvittämään Strömbergin tilannetta. Hän huomasi, että Strömbergin tytäryhtiö KONE oli tuottava ja hivenen arvokkaampi kuin emoyhtiönsä velka. Hänen yllätystarjouksensa ostaa KONE hyväksyttiin, ja tämä mahdollisti Strömbergin lainan takaisinmaksun. Näin KONEesta tuli itsenäinen yhtiö ja johtokunnan puheenjohtajaksi tuli pääosan osakkeista omistava Harald Herlin.

Tilanpuutteesta kärsinyt KONE muutti entiseen margariinitehtaaseen Haapaniemenkadulle vuonna 1927. Suuremmat tilat kasvattivat tuotannon jo samana vuonna 200 hissiin ja seuraavana vuonna 320 hissiin. Vuonna 1928 Harald Herlinin poika, Heikki, nousi KONEen johtokuntaan. Muutamaa vuotta myöhemmin, opiskeltuaan ja työskenneltyään ensin Suomessa, Saksassa ja Yhdysvalloissa 31-vuotiaasta insinööristä tuli KONEen toimitusjohtaja vuonna 1932. Tuolloin 1930-luvun suuri lama ja Suomessa vallitseva pula-aika olivat laskeneet hyvin merkittävästi KONEen myyntiä - jopa yhtä alhaiselle tasolle kuin vuonna 1924, jolloin Harald Herlin oli ostanut yhtiön vuonna 1924. Heikki Herlin joutui siis voittamaan monia vaikeuksia uransa alkuvuosina aloittaessaan yhtiön johtotehtävissä. Suomen pula-aika, nosturit ja toinen maailmansota
KONE hallitsi Suomen hissimarkkinoita 1930-luvun alussa, mutta markkinat olivat pienet: 110 yksikköä vuonna 1932, 91 vuonna 1933 ja 116 vuonna 1934. Jotta yhtiön kasvu ja menestys olisivat taattuja myös aikana, jolloin hissien myynti olisi laskussa, KONE tarvitsi toisenkin tukijalan - tuotteen, jonka investointisykli ja suhdannekierto olisi erilainen.

Heikki Herlin päätti ryhtyä valmistamaan teollisuusnostureita, ja neljä ensimmäistä yksikköä myytiin vuonna 1933. Sähkömoottorituotanto otettiin mukaan samana vuonna. Myöhemmin 1930-luvulla nostolaitteet, liukuhihnat ja kuljetusjärjestelmät lisättiin yrityksen tuotevalikoimaan.

Luodakseen nimeä luotettavien tuotteiden valmistajana KONE investoi runsaasti tuotantokalustoon sekä valmisti itse kaikkien hissiensä ja nostureidensa tärkeimmät osat laadun varmistamiseksi. Hyvä kielitaito ja KONEen kilpailukykyinen teknologia mahdollistivat Heikki Herlinille yhtiönsä toiminnan laajentamisen myös kansainvälisille markkinoille.

Vuoteen 1939 mennessä KONE oli valmistanut 3 000. hissinsä ja seuraavana vuonna se valmisti 200. nosturinsa.

Toisen maailmansodan kynnyksellä yleinen taloudellinen tila parani, mutta Suomen tuotantoresurssien uudelleenjärjestely oli tarpeen, sillä maa varautumassa talvi- ja jatkosotaan. KONE valmisti ammuksia ja autojen puukaasugeneraattoreita, mutta onnistui samalla myös ylläpitämään vähäistä hissien ja nostureiden tuotantoa. Helsingin pommittaminen ja teollisuusnostureiden suuri kysyntä sota-aikana johtivat siihen, että KONE muutti nosturituotantonsa ahtaasta Haapaniemenkadun tehtaasta 55 kilometrin päähän Hyvinkäälle vuonna 1943. ]]> /corporate/KONE_100_years/Documents/images/fi/history03.jpg KONE hallitsi Suomen hissimarkkinoita 1930-luvun alussa, mutta markkinat olivat pienet: 110 yksikköä vuonna 1932, 91 vuonna 1933 ja 116 vuonna 1934. Jotta yhtiön kasvu ja menestys olisivat taattuja myös aikana, jolloin hissien myynti olisi laskussa, KONE tarvitsi toisenkin tukijalan - tuotteen, jonka investointisykli ja suhdannekierto olisi erilainen.

Heikki Herlin päätti ryhtyä valmistamaan teollisuusnostureita, ja neljä ensimmäistä yksikköä myytiin vuonna 1933. Sähkömoottorituotanto otettiin mukaan samana vuonna. Myöhemmin 1930-luvulla nostolaitteet, liukuhihnat ja kuljetusjärjestelmät lisättiin yrityksen tuotevalikoimaan.

Luodakseen nimeä luotettavien tuotteiden valmistajana KONE investoi runsaasti tuotantokalustoon sekä valmisti itse kaikkien hissiensä ja nostureidensa tärkeimmät osat laadun varmistamiseksi. Hyvä kielitaito ja KONEen kilpailukykyinen teknologia mahdollistivat Heikki Herlinille yhtiönsä toiminnan laajentamisen myös kansainvälisille markkinoille.

Vuoteen 1939 mennessä KONE oli valmistanut 3 000. hissinsä ja seuraavana vuonna se valmisti 200. nosturinsa.

Toisen maailmansodan kynnyksellä yleinen taloudellinen tila parani, mutta Suomen tuotantoresurssien uudelleenjärjestely oli tarpeen, sillä maa varautumassa talvi- ja jatkosotaan. KONE valmisti ammuksia ja autojen puukaasugeneraattoreita, mutta onnistui ylläpitämään vähäistä hissien ja nostureiden tuotantoa. Helsingin pommittaminen ja teollisuusnostureiden suuri kysyntä sota-aikana johtivat siihen, että KONE muutti nosturituotantonsa ahtaasta Haapaniemenkadun tehtaasta 55 kilometrin päähän Hyvinkäälle vuonna 1943. Sotakorvaukset ja vienti
Sodan päättymisen jälkeen vahvistetun välirauhansopimuksen ehtojen mukaisesti Neuvostoliitto vaati raskaita sotakorvauksia Suomelta. Vuosien 1945 ja 1952 välisenä aikana KONE toimitti Neuvostoliittoon 108 hissiä (suurimmaksi osaksi suuria tavarahissejä), 202 teollisuusnosturia ja 265 nostinta - kaikki Suomen hallituksen maksamina. Vaikka KONE oli sodan aikana menettänyt monia työntekijöitään, yhtiön täytyi parantaa osaamistaan ja nostaa kapasiteettiaan pystyäkseen valmistamaan Neuvostoliiton vaatimia tuotteita. Ne olivat suurempia ja haastavampia kuin mitä yhtiö oli koskaan aiemmin valmistanut. Sotakorvausohjelman päättyessä KONE oli näin hyvissä asemissa jatkaakseen vientitoimintaansa Neuvostoliittoon.

Suomen rakennusalan toipuminen sodasta kesti kauan ja tämä piti kotimaisen hissikysynnän hyvin alhaisella tasolla. Nosturit vuorostaan olivat kysyttyjä, koska suomalainen teollisuus yritti nousta takaisin jaloilleen. Satamien laajentuessa ja uudistaessa toimintaansa kyetäkseen hoitamaan nopeasti kasvavaa liikennettä, KONE alkoi valmistaa satamanostureita vuonna 1950.

Kun Suomen kehitys pääsi taas vauhtiin pula- ja sotavuosien jälkeen, asuinrakennusten, ostoskeskusten, sairaaloiden ja toimistorakennusten rakentaminen alkoi lopulta elpyä 1950-luvulla. Aiempaa korkeammat ja suuremmat rakennukset kannustivat KONEtta kehittämään hisseihinsä edistyksellisiä kutsujärjestelmiä ja automaattiovia.

Vienti kattoi yhä suuremman osan KONEen liiketoiminnasta. Vuonna 1957 KONE perusti Konehissar-nimisen myyntiyhtiön Ruotsiin saadakseen jalansijaa maan houkuttelevilta hissimarkkinoilta. ]]> /corporate/KONE_100_years/Documents/images/fi/history04.jpg Sodan päättymisen jälkeen vahvistetun välirauhansopimuksen ehtojen mukaisesti Neuvostoliitto vaati raskaita sotakorvauksia Suomelta. Vuosien 1945 ja 1952 välillä KONE toimitti Neuvostoliittoon 108 hissiä (suurimmaksi osaksi suuria tavarahissejä), 202 teollisuusnosturia ja 265 nostinta - kaikki Suomen hallituksen maksamina. Vaikka KONE oli sodan aikana menettänyt monia työntekijöitään, yhtiön täytyi parantaa osaamistaan ja nostaa kapasiteettiaan pystyäkseen valmistamaan Neuvostoliiton vaatimia tuotteita. Ne olivat suurempia ja haastavampia kuin mitä yhtiö oli koskaan aiemmin valmistanut. Sotakorvausohjelman päättyessä KONE oli näin hyvissä asemissa jatkaakseen vientitoimintaansa Neuvostoliittoon.

Suomen rakennusalan toipuminen sodasta kesti kauan ja tämä piti samalla kotimaisen hissikysynnän alhaisella tasolla. Nosturit vuorostaan olivat kysyttyjä, koska suomalainen teollisuus yritti nousta takaisin jaloilleen. Satamien laajentuessa ja uudistaessa toimintaansa kyetäkseen hoitamaan nopeasti kasvavaa liikennettä, KONE alkoi valmistaa satamanostureita vuonna 1950.

Kun Suomen kehitys pääsi taas vauhtiin pula- ja sotavuosien jälkeen, asuinrakennusten, ostoskeskusten, sairaaloiden ja toimistorakennusten rakentaminen alkoi lopulta elpyä 1950-luvulla. Aiempaa korkeammat ja suuremmat rakennukset kannustivat KONEtta kehittämään hisseihinsä edistyksellisiä kutsujärjestelmiä ja automaattiovia.

Vienti kattoi yhä suuremman osan KONEen liiketoiminnasta. Vuonna 1957 KONE perusti Konehissar-nimisen myyntiyhtiön Ruotsiin saadakseen jalansijaa maan houkuttelevilta hissimarkkinoilta. Vahdinvaihto
Vuonna 1958 oli selvää, että KONEen tuli uudistaa johtoaan. Tekninen johtaja Erik Ingvall oli kuollut, ja myynti- ja suunnitteluinsinööri William Puomi oli aikeissa jäädä eläkkeelle. Yhtiön uutta verta edustivat Lars Eriksson, Matti Matinpalo, Vilkko Virkkala ja Eero Koskivaara. Myös Heikki Herlinin poika, Pekka, oli tullut yhtiöön töihin vuonna 1954. Vuoden 1958 laajan uudelleenorganisoinnin jälkeen Pekka Herlin vastasi KONEen hallinnosta, Eriksson markkinoinnista ja tuotannosta sekä Virkkala tuotekehityksestä.

Tämä tiimi ryhtyi miettimään yhtiön toimintatapoja uudelleen. Pekka Herlin ja Eero Koskivaara tehostivat yhtiön nettokäyttöpääoman kiertoa. Lars Eriksson ja Matti Matinpalo pohtivat, kuinka uudistaa KONEen vanhanaikaisia tuotantoprosesseja, ja Vilkko Virkkala alkoi etsiä tapoja, joilla valmistettaisiin KONEen omia, kilpailijoista vielä pidemmälle vietyjä ja kehittyneempiä ratkaisuja kopioimisen sijaan.

Pekka Herlin seurasi isäänsä KONEen toimitusjohtajana vuonna 1964. Hänen tiiminsä, johon kuului nyt myös talousjohtaja Arvo Tuononen, ryhtyi heti suunnittelemaan modernin hissitehtaan rakentamista Hyvinkäälle, jonka tarkoituksena oli korvata tehottomaksi käynyt Haapaniemenkadun tehdas. Hyvinkään uusi hissitehdas avattiin vuonna 1967. Sen vuotuinen kapasiteetti noin 2 000 hissiä oli lähes kaksi kertaa enemmän kuin koko Suomen hissimarkkinat ja KONEen siihen astinen kapasiteetti, joka oli vain 1 200 yksikköä vuonna 1967.

Nyt KONEella oli välineet pystyäkseen kilpailemaan alansa suurempien kansainvälisten yritysten kanssa, mutta sillä oli kuitenkin taakkanaan paljon velkaa ja liian pienet kotimaiset markkinat. Jollei KONE pystyisi kasvattamaan liiketoimintaansa nopeasti, se olisi vaarassa joutua jonkun suuren monikansallisen, hissialan konsolidoitumiskehitystä kiihdyttävän yhtiön nielaisemaksi. ]]> /corporate/KONE_100_years/Documents/images/fi/history05.jpg Vuonna 1958 oli selvää, KONEen tuli uudistaa johtoaan. Tekninen johtaja Erik Ingvall oli kuollut, ja myynti- ja suunnitteluinsinööri William Puomi oli aikeissa jäädä eläkkeelle. Yhtiön uutta verta edustivat Lars Eriksson, Matti Matinpalo, Vilkko Virkkala ja Eero Koskivaara. Myös Heikki Herlinin poika, Pekka, oli tullut yhtiöön töihin vuonna 1954. Vuoden 1958 laajan uudelleenorganisoinnin jälkeen Pekka Herlin vastasi KONEen hallinnosta, Eriksson markkinoinnista ja tuotannosta sekä Virkkala tuotekehityksestä.

Tämä tiimi ryhtyi miettimään yhtiön toimintatapoja uudelleen. Pekka Herlin ja Eero Koskivaara tehostivat yhtiön nettokäyttöpääoman kiertoa. Lars Eriksson ja Matti Matinpalo pohtivat, kuinka uudistaa KONEen vanhanaikaisia tuotantoprosesseja, ja Vilkko Virkkala alkoi etsiä tapoja, joilla valmistettaisiin KONEen omia, kilpailijoista vielä pidemmälle vietyjä ja kehittyneempiä ratkaisuja kopioimisen sijaan.

Pekka Herlin seurasi isäänsä KONEen toimitusjohtajana vuonna 1964. Hänen tiiminsä, johon kuului nyt myös talousjohtaja Arvo Tuononen, ryhtyi heti suunnittelemaan modernin hissitehtaan rakentamista Hyvinkäälle, jonka tarkoituksena oli korvata tehottomaksi käynyt Haapaniemenkadun tehdas. Hyvinkään uusi hissitehdas avattiin vuonna 1967. Sen vuotuinen kapasiteetti noin 2 000 hissiä oli lähes kaksi kertaa enemmän kuin koko Suomen hissimarkkinat ja KONEen siihen astinen kapasiteetti, joka oli vain 1 200 yksikköä vuonna 1967.

Nyt KONEella oli välineet pystyäkseen kilpailemaan alansa suurempien kansainvälisten yritysten kanssa, mutta sillä oli kuitenkin taakkanaan paljon velkaa ja liian pienet kotimaiset markkinat. Jollei KONE pystyisi kasvattamaan liiketoimintaansa nopeasti, se olisi vaarassa joutua jonkun suuren monikansallisen, hissialan konsolidoitumiskehitystä kiihdyttävän yhtiön nielaisemaksi. Kansainvälistyminen alkaa
KONEen läpimurto kansainvälisille markkinoille tapahtui vuonna 1968, kun se osti ASEAn hissiliiketoiminnan. Tämä ruotsalainen liiketoimintayksikkö, jolla oli myös norjalaisia ja tanskalaisia tytäryhtiötä, oli isompi kuin KONE. Yhdellä harppauksella KONE muuttui epävarmasta yhden markkinan yhtiöstä, jolla oli vain hieman vientiä ulkomaille, Pohjois-Euroopan markkinajohtajaksi.

Yritysostot Espanjassa (Eguren, 1969), Itävallassa (Sowitsch, 1970), Ranskassa (Falconin ranskalainen tytäryhtiö, 1971), Saksassa (Hävemeier & Sander, 1973) ja Englannissa (Whitbread, 1974) seurasivat toisiaan nopeassa tahdissa. Vaikka osa hankinnoista oli pieniä, vaati muutosprosessin johtaminen KONEen vähälukuiselta ja kokemattomalta tiimiltä suuria ponnisteluja. Kaikesta huolimatta se onnistui kääntämään ASEAn liiketoiminnot voitollisiksi jo muutamassa vuodessa ja maksamaan pois yritysostoon otetut velat.

Kuudessa vuodessa KONE oli muuntautunut lähes pelkästään kotimaassaan toimivasta yhtiöstä kansainväliseksi yhtiöksi, jolla oli tuotantoa, myyntiä ja huoltotoimintaa yhdeksässä maassa. Pystyäkseen käsittelemään kaikkea laajenevaan yritystoimintaan liittyvää tietoa KONE perusti tietotekniikkatiimin ja osti yhtiön ensimmäiset tietokoneet. Myös johdon kehitysohjelmia käynnistettiin ulkomaisten johtavien asiantuntijoiden opastuksella.

Vuonna 1974 Pekka Herlin ja hänen tiiminsä ottivat toisen mittavan askeleen ostamalla Westinghousen Euroopan hissiliiketoiminnan. Westinghouse oli ollut markkinajohtaja sekä Ranskassa että Belgiassa ja sen hissitoiminta näissä maissa oli suurempaa kuin koko KONEen kansainväliset hissitoiminnot yhteensä. Lisäksi sillä oli pilvenpiirtäjä-asiantuntemusta, mikä KONEelta puuttui. Muuttamalla alle neljässä vuodessa Westinghousen huonosti kannattavan liiketoiminnan kannattavaksi KONE vakiinnutti paikkansa tärkeänä kansainvälisenä toimijana ja varteenotettavana kilpailijana muille alan yrityksille, kuten Otikselle, Schindlerille ja Thyssenille. ]]> /corporate/KONE_100_years/Documents/images/fi/history06.jpg KONEen läpimurto kansainvälisille markkinoille tapahtui vuonna 1968, kun se osti ASEAn hissiliiketoiminnan. Tämä ruotsalainen liiketoimintayksikkö, jolla oli myös norjalaisia ja tanskalaisia tytäryhtiöitä, oli isompi kuin KONE. Yhdellä harppauksella KONE muuttui epävarmasta yhden markkinan yhtiöstä, jolla oli vain hieman vientiä ulkomaille, Pohjois-Euroopan markkinajohtajaksi.

Yritysostot Espanjassa (Eguren, 1969), Itävallassa (Sowitsch, 1970), Ranskassa (Falconin ranskalainen tytäryhtiö, 1971), Saksassa (Hävemeier & Sander, 1973) ja Englannissa (Whitbread, 1974) seurasivat toisiaan nopeassa tahdissa. Vaikka osa hankinnoista oli pieniä, vaati muutosprosessin johtaminen KONEen vähälukuiselta ja kokemattomalta tiimiltä suuria ponnisteluja. Kaikesta huolimatta se onnistui kääntämään ASEAn liiketoiminnot voitollisiksi jo muutamassa vuodessa ja maksamaan pois yritysostoon otetut velat.

Kuudessa vuodessa KONE oli muuntautunut lähes pelkästään kotimaassaan toimivasta yhtiöstä kansainväliseksi yhtiöksi, jolla oli tuotantoa, myyntiä ja huoltotoimintaa yhdeksässä maassa. Pystyäkseen käsittelemään kaikkea laajenevaan yritystoimintaan liittyvää tietoa KONE perusti tietotekniikkatiimin ja osti yhtiön ensimmäiset tietokoneet. Myös johdon kehitysohjelmia käynnistettiin ulkomaisten johtavien asiantuntijoiden opastuksella.

Vuonna 1974 Pekka Herlin ja hänen tiiminsä ottivat toisen mittavan askeleen ostamalla Westinghousen Euroopan hissiliiketoiminnan. Westinghouse oli ollut markkinajohtaja sekä Ranskassa että Belgiassa ja sen hissitoiminta näissä maissa oli suurempaa kuin koko KONEen kansainväliset hissitoiminnot yhteensä. Lisäksi sillä oli pilvenpiirtäjä-asiantuntemusta, mikä KONEelta puuttui. Muuttamalla alle neljässä vuodessa Westinghousen huonosti kannattavan liiketoiminnan kannattavaksi KONE vakiinnutti paikkansa tärkeänä kansainvälisenä toimijana ja varteenotettavana kilpailijana muille alan yrityksille, kuten Otikselle, Schindlerille ja Thyssenille. Kansainvälinen monialayritys
Vuonna 1975 KONE oli hissi-, nosturi- ja kuljetinjärjestelmäyhtiö. Seuraavana vuonna myös oviliiketoiminta tuli osaksi KONEen tarjontaa Hissi-Ala Oy:n oston kautta Suomessa. Ovien huoltotoiminta aloitettiin Turussa vuonna 1976. Nosturitoiminta auttoi yhtiön öljykriisin yli vuosina 1973-1974, kun telakat aloittivat uuden sukupolven valtavien tankkereiden valmistamisen ja satamissa tarvittiin lisää lastauskapasiteettia. Gerhard Wendt tuli KONEen palvelukseen vuonna 1970. Hänen myöhempi ylenemisensä materiaalinkäsittelytoimintojen johtajaksi vahvisti KONEen kykyä johtaa yhä monialaisempaa yhtiötä. Matti Matinpalo johti hissiryhmää ja Arvo Tuononen oli vastuussa taloudesta ja hallinnosta.

KONEen erilaisten liiketoimintojen kirjo lisääntyi merkittävästi 1980-luvulla. Lisäksi yhtiö laajensi toimintaansa uusille maantieteellisille alueille. Hissi- ja nosturiliiketoimintojen lisäksi konserniin kuuluivat muun muassa potilasvalvontatuotteita valmistava KONE Instrumenttiryhmä, paperi- ja selluteollisuuden puunkäsittelyä palveleva KONE Wood, korkeapaineisia putkistojärjestelmiä valmistava GS-Hydro ja laivojen lastausratkaisuja tuottava MacGregor-Navire sekä muutamia muita pienempiä liiketoimintoja. KONE myös omisti yhä Raahen teräsvalimon, joka oli ostettu 1950-luvulla. KONE keskittyi tarjoamaan yhä kasvavassa määrin kunnossapitopalveluja ja aloitti ovien huoltoliiketoimintaa Ranskassa vuonna 1980.

Tällaisen monialaisen sekä yhä kansainvälisemmän yhtiön johtaminen keskitetysti oli hankalaa. KONEen käytäntönä oli antaa tukea paikalliselle operatiiviselle päätöksenteolle. Tämä lähestymistapa sopi yhtiölle, joka yhä kasvavassa määrin keskittyi tarjoamaan huoltopalveluja. Reaaliaikainen raportointi antoi tietoa siitä, mitä eri kansallisissa yhtiöissä tapahtui, mutta lukuisten tehtaiden ja satojen haaraliikkeiden toimintojen yhtenäistäminen yhdeksi tehokkaaksi globaalisti toimivaksi yksiköksi ei vielä toteutunut.

Kun Pekka Herlin ja hänen tiiminsä ikääntyivät ja globaali kaupankäynti muuttui nopeatahtisemmaksi ja monimutkaisemmaksi, heillä oli kasvavia vaikeuksia pitää yrityksen epäyhtenäinen toiminta tehokkaana. 1980-luvun loppupuolella näkyi merkkejä siitä, että KONE, yksi maailman kolmesta johtavasta hissien, liukuportaiden, nosturien, puunjalostus- ja laivojen lastinkäsittelylaitteiden valmistajista, alkoi menettää osan siitä vauhdista ja innosta, joka oli ollut kaiken sen kasvun ja menestyksen taustalla.]]> /corporate/KONE_100_years/Documents/images/fi/history07.jpg Vuonna 1975 KONE oli hissi-, nosturi- ja kuljetinjärjestelmäyhtiö. Seuraavana vuonna myös oviliiketoiminta tuli osaksi KONEen tarjontaa Hissi-Ala Oy:n oston kautta Suomessa. Ovien huoltotoiminta aloitettiin Turussa vuonna 1976. Nosturitoiminta auttoi yhtiön öljykriisin yli vuosina 1973-1974, kun telakat aloittivat uuden sukupolven valtavien tankkereiden valmistamisen ja satamissa tarvittiin lisää lastauskapasiteettia. Gerhard Wendt tuli KONEen palvelukseen vuonna 1970. Hänen myöhempi ylenemisensä materiaalinkäsittelytoimintojen johtajaksi vahvisti KONEen kykyä johtaa yhä monialaisempaa yhtiötä. Matti Matinpalo johti hissiryhmää ja Arvo Tuononen oli vastuussa taloudesta ja hallinnosta.

KONEen erilaisten liiketoimintojen kirjo lisääntyi merkittävästi 1980-luvulla. Lisäksi yhtiö laajensi toimintaansa uusille maantieteellisille alueille. Hissi- ja nosturiliiketoimintojen lisäksi konserniin kuuluivat muun muassa potilasvalvontatuotteita valmistava KONE Instrumenttiryhmä, paperi- ja selluteollisuuden puunkäsittelyä palveleva KONE Wood, korkeapaineisia putkistojärjestelmiä valmistava GS-Hydro ja laivojen lastausratkaisuja tuottava MacGregor-Navire sekä muutamia muita pienempiä liiketoimintoja. KONE myös omisti yhä Raahen teräsvalimon, joka oli ostettu 1950-luvulla. KONE keskittyi tarjoamaan yhä kasvavassa määrin kunnossapitopalveluja ja aloitti ovien huoltoliiketoimintaa Ranskassa vuonna 1980.

Tällaisen monialaisen sekä yhä kansainvälisemmän yhtiön johtaminen keskitetysti oli hankalaa. KONEen käytäntönä oli antaa tukea paikalliselle operatiiviselle päätöksenteolle. Tämä lähestymistapa sopi yhtiölle, joka yhä kasvavassa määrin keskittyi tarjoamaan huoltopalveluja. Reaaliaikainen raportointi antoi tietoa siitä, mitä eri kansallisissa yhtiöissä tapahtui, mutta lukuisten tehtaiden ja satojen haaraliikkeiden toimintojen yhtenäistäminen yhdeksi tehokkaaksi globaalisti toimivaksi yksiköksi ei vielä toteutunut.

Kun Pekka Herlin ja hänen tiiminsä ikääntyivät ja globaali kaupankäynti muuttui nopeatahtisemmaksi ja monimutkaisemmaksi, heillä oli kasvavia vaikeuksia pitää yrityksen epäyhtenäinen toiminta tehokkaana. 1980-luvun loppupuolella näkyi merkkejä siitä, että KONE, yksi maailman kolmesta johtavasta hissien, liukuportaiden, nosturien, puunjalostus- ja laivojen lastinkäsittelylaitteiden valmistajista, alkoi menettää osan siitä vauhdista ja innosta, joka oli ollut kaiken sen kasvun ja menestyksen taustalla. Toimintojen karsiminen
Vuonna 1989 Gerhardt Wendtistä tuli KONEen toimitusjohtaja, joka raportoi hallituksen puheenjohtaja Pekka Herlinille. Neljä vuotta myöhemmin Euroopan Unionin perustaminen merkitsi protektionismin loppua Euroopassa, missä KONE harjoitti edelleen 70 % liiketoiminnastaan. Uudessa markkinatilanteessa yritykset, joilla oli yhtenäiset ja tehokkaat organisaatiot, saivat suuren kilpailuedun muihin verrattuna.

KONE oli ollut innovatiivinen edelläkävijä 1960- ja 1970-luvuilla, mutta 1980-luvun lopulla useiden sen tuotteiden teknologia- ja tuotantokulut olivat korkeampia kuin kilpailijoiden. Tuolloin tehtiin päätös luopua kaikista muista liiketoiminnoista, paitsi hisseistä ja liukuportaista. Tämän seurauksena vuosien 1993 ja 1995 välisenä aikana KONE luopui nosturi-, puunjalostus-, lastinkäsittely- sekä instrumenttitoimialoista. Tämä pani monet arvailemaan, oliko aikomus myydä koko yhtiö.

Marraskuussa 1994 KONE osti Yhdysvaltojen neljänneksi suurimman hissiyhtiön Montgomery Elevator Companyn. Myöhemmin KONE osti vielä jäljelle jääneen vähemmistöosuuden liukuporraskumppanistaan, saksalaisesta O&K Rolltreppenista. Lisäksi suunnitelmiin kuului päättäväinen lähteminen Kiinan markkinoille ja toimintojen laajentaminen Intiassa. Muutamassa vuodessa KONE oli luopunut moninaisesta tuotevalikoimastaan. Se keskittyi laajentamaan sitä liiketoimintaa, mikä edusti sen ydinosaamista: hissit ja liukuportaat.

Vaikka KONEella oli nyt laajempi maantieteellinen toiminta-alue, oli selvää, että sen tuotevalikoima ei ollut tarpeeksi kilpailukykyinen. KONE oli aloittanut 1980-luvulla investoinnit tutkimukseen ja tuotekehitykseen ja perustanut huipputasoa edustavan tuotekehitysyksikön Hyvinkäälle. Nyt tutkimus- ja tuotekehitysinsinöörien oli aika näyttää mihin he pystyivät. ]]> /corporate/KONE_100_years/Documents/images/fi/images/history08.jpg Vuonna 1989 Gerhardt Wendtistä tuli KONEen toimitusjohtaja, joka raportoi hallituksen puheenjohtaja Pekka Herlinille. Neljä vuotta myöhemmin Euroopan Unionin perustaminen merkitsi protektionismin loppua Euroopassa, missä KONE harjoitti edelleen 70 % liiketoiminnastaan. Uudessa markkinatilanteessa yritykset, joilla oli yhtenäiset ja tehokkaat organisaatiot, saivat suuren kilpailuedun muihin verrattuna.

KONE oli ollut innovatiivinen edelläkävijä 1960- ja 1970-luvuilla, mutta 1980-luvun lopulla useiden sen tuotteiden teknologia- ja tuotantokulut olivat korkeampia kuin kilpailijoiden. Tuolloin tehtiin päätös luopua kaikista muista liiketoiminnoista, paitsi hisseistä ja liukuportaista. Tämän seurauksena vuosien 1993 ja 1995 välillä KONE luopui nosturi-, puunjalostus-, lastinkäsittely- sekä instrumenttitoimialoista. Tämä pani monet arvailemaan, oliko aikomus myydä koko yhtiö.

Marraskuussa 1994 KONE osti Yhdysvaltojen neljänneksi suurimman hissiyhtiön Montgomery Elevator Copmanyn. Myöhemmin KONE osti vielä jäljelle jääneen vähemmistöosuuden liukuporraskumppanistaan, saksalaisesta O&K Rolltreppenista. Suunnitelmiin kuului myös päättäväinen lähteminen Kiinan markkinoille ja toimintojen laajentaminen Intiassa. Muutamassa vuodessa KONE oli luopunut moninaisesta tuotevalikoimastaan. Se keskittyi laajentamaan sitä maantieteellisesti liiketoimintaa, mikä edusti sen yhdisosaamista: hissit ja liukuportaat.

Vaikka KONEella oli nyt laajempi maantieteellinen toiminta-alue, oli selvää, että sen tuotevalikoima ei ollut tarpeeksi kilpailukykyinen. KONE oli aloittanut 1980-luvulla investoinnit tutkimukseen ja tuotekehitykseen ja perustanut huipputasoa edustavan tuotekehitysyksikön Hyvinkäälle. Nyt tutkimus- ja tuotekehitysinsinöörien oli aika näyttää mihin he pystyivät. Uutta tuulta purjeissa
Vuosi 1996 oli ratkaiseva KONEelle. Yhtiö uudisti sekä johtonsa että päätuotevalikoimansa dramaattisella tavalla.

Vuonna 1996 maaliskuun 14. päivänä KONE esitteli lehdistötilaisuudessa Brysselissä teknologisen läpimurron, joka tulisi mullistamaan koko hissialan. KONEen suunnitteluinsinöörit olivat keksineet uuden tavan käyttää lineaari-moottoriteknologiaa, mikä teki konehuoneet tarpeettomiksi monissa matalien rakennusten hisseissä. Myöhemmin huomattiin saman teknologian soveltuvan myös korkeampiin rakennuksiin. Uuden KONE EcoDisc® -nostokoneiston ja sen konehuoneettoman MonoSpace® -hissiratkaisun avulla KONE ohitti kilpailijansa ja siirtyi alan teknologiseksi edelläkävijäksi.

MonoSpace® -hissi sai innostuneen vastaanoton hissimarkkinoilla ja teki mahdolliseksi rationalisoida KONEen tärkeimmät liiketoiminnot tuotannosta asennukseen ja varaosien toimitukseen. Yhtiön kulut laskivat samalla, kun tilauskanta lisääntyi ja tuottavuus parani. KONE alkoi kasvattaa yhtä aikaa sekä markkinaosuuttaan että kannattavuuttaan.

Saman vuoden syksyllä Antti Herlin nimitettiin KONEen hallituksen varapuheenjohtajaksi ja pääjohtajaksi. Hänen isänsä oli väsynyt ja sairasteli usein, ja Antti osoittautui pian päteväksi johdattamaan yrityksen uudelle vuosituhannelle.

KONE perusti uuden tehtaan Kiinaan vuonna 1998, ehtien juuri oikeaan aikaan kehitykseen mukaan, kun Kiinasta tuli hissi- ja liukuporrasmarkkinoiden tärkein kohdemaa maailmassa. Eräs osoitus KONEen sitoutumisesta kansainvälistymiseen oli ranskalaisen Jean-Pierre Chauvarie nimittäminen toimitusjohtajaksi vuonna 1998. Kolme vuotta myöhemmin saksalaisesta Manfred Eidenistä tuli KONEen toimitusjohtaja. ]]> /corporate/KONE_100_years/Documents/images/fi/history09.jpg Vuosi 1996 oli ratkaiseva KONEelle. Yhtiö uudisti sekä johtonsa että päätuotevalikoimansa dramaattisella tavalla.

Vuonna 1996 maaliskuun 14. päivänä KONE esitteli lehdistötilaisuudessa Brysselissä teknologisen läpimurron, joka tulisi mullistamaan koko hissialan. KONEen suunnitteluinsinöörit olivat keksineet uuden käyttää lineaari-moottoriteknologiaa, mikä teki konehuoneet tarpeettomiksi monissa matalien rakennusten hisseissä. Myöhemmin huomattiin saman teknologian soveltuvan myös korkeisiin rakennuksiin. Uuden KONE EcoDisc® -nostokoneiston ja sen konehuoneettoman MonoSpace® -hissiratkaisun avulla, KONE ohitti kilpailijansa ja siirtyi alan teknologiseksi edelläkävijäksi.

MonoSpace® -hissi sai innostuneen vastaanoton hissimarkkinoilla ja teki mahdolliseksi rationalisoida KONEen tärkeimmät liiketoiminnot tuotannosta asennukseen ja varaosien toimitukseen. Yhtiön kulut laskivat samalla, kun tilauskanta lisääntyi ja tuottavuus parani. KONE alkoi kasvattaa yhtä aikaa sekä markkinaosuuttaan että kannattavuuttaan.

Saman vuoden syksyllä Antti Herlin nimitettiin KONEen hallituksen varapuheenjohtajaksi ja pääjohtajaksi. Hänen isänsä oli väsynyt ja sairasteli usein, ja Antti osoittautui pian päteväksi johdattamaan yrityksen uudelle vuosituhannelle.

KONE perusti uuden tehtaan Kiinaan vuonna 1998, ehtien juuri oikeaan aikaan kehitykseen mukaan, kun Kiinasta tuli hissi- ja liukuporrasmarkkinoiden tärkein kohdemaa maailmassa. Eräs osoitus KONEen sitoutumisesta kansainvälistymiseen oli ranskalaisen Jean-Pierre Chauvarie nimittäminen toimitusjohtajaksi vuonna 1998. Kolme vuotta myöhemmin saksalaisesta Manfred Eidenistä tuli KONEen toimitusjohtaja. KONE ostaa Partekin ja jakaantuu Cargotecin kanssa
KONE oli jatkanut yritysostoja myös sen jälkeen, kun tärkeät 1970-luvulla hankitut yritykset oli sulautettu KONEeseen. Nämä uudet yritykset olivat kuitenkin pääosin pieniä paikallisia huoltoyhtiöitä. Vuonna 2002 KONE teki kuitenkin yllätyssiirron ja osti suomalaisen monialayrityksen Partekin. Kuten legendaariset ASEA- ja Westinghouse -yritysostot, myös Partekin osto merkitsi KONEelle itseään suuremman yrityksen valtaamista.

Monet ihmettelivät, miksi Antti Herlin osti yrityksen, joka toimi samalla alalla (nosturit ja materiaalinkäsittely) kuin ne, joista hänen isänsä oli luopunut vasta alle kymmenen vuotta aiemmin. Vastaus tähän löytyy verosäännösten ja yksinkertaisen matematiikan yhdistelmästä. Toisaalta Herlinin perheen perintö oli niin tiukasti kiinni KONEen osakkeissa, ettei sitä olisi voitu jakaa Pekka Herlinin viiden lapsen kesken ilman yhtiön myymistä. Toisaalta Partek oli myynnissä niin alhaisella hinnalla verrattuna sen eri osien arvoon, että se oli liian hyvä tilaisuus jättää käyttämättä. Kahdessa vuodessa KONE oli uudelleenorganisoinut Partekin liiketoiminnot uudeksi yhtiöksi, Cargoteciksi, jonka osakkeet siirtyivät muiden Pekka Herlinin lasten omistukseen. Antti Herlin pysyi pääomistajana KONEessa, jonka arvo oli kaksinkertaistunut prosessin aikana.

Näiden vuosien aikana KONE teki myös tärkeitä päätöksiä laajentaakseen toimintaansa nopeasti kasvavilla Kiinan, Intian, Venäjän ja Lähi-idän markkinoilla. Se myös syvensi strategista yhteistyötään Japanin Toshiba Elevator and Building Systems Corporationin kanssa. Yhteistyö huipentui KONEen saadessa kunnian asentaa EcoDisc® -nostokoneet maailman korkeimman rakennuksen Taiwanin Taipei Financial Centerin hisseihin kahta lukuunottamatta.

Myös KONEen oviliiketoiminta kehittyi 2000-luvun alkuvuosina. KONE siirtyi pelkästä ovien huoltotoiminnasta myös uusien ovien tuotantoon ostamalla hollantilaisen Waldoor B.V.:n vuonna 2003. Seuraavana vuonna KONE laajensi oviliiketoimintaansa Pohjois-Amerikan, Australian ja Uuden-Seelannin markkinoille.
]]> /corporate/KONE_100_years/Documents/images/fi/images/history10.jpg KONE oli jatkanut yritysostoja myös sen jälkeen, kun tärkeät 1970-luvulla hankitut yritykset oli sulautettu KONEeseen.Nämä uudet yritykset olivat kuitenkin pääosin pieniä paikallisia huoltoyhtiöitä. Vuonna 2002 KONE teki yllätyssiirron ja osti suomalaisen monialayrityksen Partekin. Kuten legendaariset ASEA- ja Westinghouse -yritysostot, myös Partekin osto merkitsi KONEelle itseään suuremman yrityksen valtaamista.

Monet ihmettelivät, miksi Antti Herlin osti yrityksen, joka toimi samalla alalla (nosturit ja materiaalinkäsittely) kuin ne, joista hänen isänsä oli luopunut vasta alle kymmenen vuotta aiemmin. Vastaus tähän löytyy verosäännösten ja yksinkertaisen matematiikan yhdistelmästä. Toisaalta Herlinin perheen perintö oli niin tiukasti kiinni KONEen osakkeissa, ettei sitä olisi voitu jakaa Pekka Herlinin viiden lapsen kesken ilman yhtiön myymistä. Toisaalta Partek oli myynnissä niin alhaisella hinnalla verrattuna sen eri osien arvoon, että se oli liian hyvä tilaisuus jättää käyttämättä. Kahdessa vuodessa KONE oli uudelleenorganisoinut Partekin liiketoiminnot uudeksi yhtiöksi, Cargoteciksi, jonka osakkeet siirtyivät muiden Pekka Herlinin lasten omistukseen. Antti Herlin pysyi pääomistajana KONEessa, jonka arvo oli kaksinkertaistunut prosessin aikana.

Näiden vuosien aikana KONE teki myös tärkeitä päätöksiä laajentaakseen toimintaansa nopeasti kasvavilla Kiinan, Intian, Venäjän ja Lähi-idän markkinoilla. Se myös syvensi strategista yhteistyötään Japanin Toshiba Elevator and Building Systems Corporationin kanssa. Yhteistyö huipentui KONEen saadessa kunnian asentaa EcoDisc® -nostokoneet maailman korkeimman rakennuksen Taiwanin Taipei Financial Centerin hisseihin kahta lukuunottamatta.

Myös KONEen oviliiketoiminta kehittyi 2000-luvun alkuvuosina. KONE siirtyi pelkästä ovien huoltotoiminnasta myös uusien ovien tuotantoon ostamalla hollantilaisen Waldoor B.V.:n vuonna 2003. Seuraavana vuonna KONE laajensi oviliiketoimintaansa Pohjois-Amerikan, Australian ja Uuden-Seelannin markkinoille.
Nopeita muutoksia
Matti Alahuhdan aloittaminen KONEen toimitusjohtajana edustaa uusinta aikakautta yhtiön kehityksessä. Partekin osto ja Cargotecin irtaantuminen olivat jo osa yhtiön historiaa. KONE oli kannattava yhtiö, mutta sen avainluvut olivat jääneet jälkeen toimialan parhaista yrityksistä.

Matti Alahuhta aloitti KONEen organisaation rationalisoinnin ja tehokkuuden parantamisen yhtiönlaajuisesti. Hän määritteli yhdessä ylimmän johdon kanssa KONEen uuden vision ja arvot. Hän otti käyttöön KONE Wayn, joka määrittelee selvästi KONEen ydinprosessit: asiakas, toimitus, kunnossapito, tuotekehitys sekä johto- ja tukitoiminnot. Johtoryhmä aloitti tärkeimpien kehitysalueiden määrittelyn ja raportoi kehitysohjelmien toteutumisesta säännöllisin väliajoin.

Vuodesta 2005 alkaen KONE on päihittänyt kilpailijansa kasvussa ja liikevoittomarginaalin kehityksessä. KONE on osoittanut olevansa merkittävä kilpailija maailman voimakkaimmin kasvavilla markkina-alueilla samalla kun sen on vakiinnuttanut asemansa perinteisillä markkinoillaan. KONE on ollut tunnustettu teknologiajohtaja alallaan KONE EcoDiscin® esittelemisestä lähtien. Nykyään KONEella on vahva osaaminen hissi-, liukuporras- ja ovimarkkinoilla.

KONE on kulkenut pitkän tien viimeisten sadan vuoden aikana. Se on kasvanut pienestä paikallisesta konepajasta viiden miljardin euron yhtiöksi, jolla on 33 800 työntekijää ja toimintaa kaikilla mantereilla, ainoana poikkeuksena Etelä-Amerikka. Tänä päivänä KONE katsoo menneisyyteensä ylpein mielin ja tulevaisuuteensa innostuneena sekä luottavaisena. ]]> /corporate/KONE_100_years/Documents/images/fi/history11.jpg Matti Alahuhdan aloittaminen KONE toimitusjohtajana edustaa uusinta aikakautta yhtiön kehityksessä. Partekin osto ja Cargotecin irtaantuminen olivat jo osa yhtiön menneisyyttä. KONE oli kannattava yhtiö, mutta sen avainluvut olivat jääneet jälkeen toimialan parhaista yrityksistä.

Matti Alahuhta aloitti KONEen organisaation rationalisoinnin ja tehokkuuden parantamisen yhtiönlaajuisesti. Hän määritteli yhdessä ylimmän johdon kanssa KONEen uuden vision ja arvot. Hän otti käyttöön KONE Wayn, joka määrittelee selvästi KONEen ydinprosessit: asiakas, toimitus, kunnossapito, tuotekehitys sekä johto- ja tukitoiminnot. Johtoryhmä aloitti tärkeimpien kehitysalueiden määrittelyn ja raportoi kehitysohjelmien toteutumisesta säännöllisin väliajoin.

Vuodesta 2005 asti KONE on päihittänyt kilpailijansa kasvussa ja voittomarginaalin kehityksessä. KONE on osoittanut olevansa merkittävä kilpailija maailman voimakkaimmin kasvavilla markkina-alueilla samalla kun sen on vakiinnuttanut asemansa perinteisillä markkinoillaan. KONE on ollut tunnustettu teknologiajohtaja alallaan KONE EcoDiscin® esittelemisestä lähtien. Nykyään KONEella on vahva osaaminen hissi-, liukuporras- ja ovimarkkinoilla.

KONE on kulkenut pitkän tien viimeisten sadan vuoden aikana. Se on kasvanut pienestä paikallisesta konepajasta viiden miljardin euron yhtiöksi, jolla on 33 800 työntekijää ja toimintaa kaikilla mantereilla, ainoana poikkeuksena Etelä-Amerikka. Tänä päivänä KONE katsoo menneisyyteensä ylpein mielin ja tulevaisuuteensa innostuneena sekä luottavaisena.