Back to top

GLOBAALIN KONEEN SYNTY

Tarinamme alkaa vuonna 1910, kun Helsingissä rekisteröidään käytettyjä laitteita kunnostava konepaja KONE Osakeyhtiö. Yli sata vuotta myöhemmin KONE mahdollistaa miljoonien ihmisten sujuvan liikkumisen kaupungeissa eri puolilla maailmaa.

Historiamme

HAASTAJANA MUUTTUVASSA MAAILMASSA

KONE on vuosien mittaan osoittanut pystyvänsä sopeutumaan muuttuvan maailman haasteisiin. Yhtiön tuotevalikoimaan on kuulunut teollisuusnostureita, potilasvalvontatuotteita, luistinten teriä ja nailonsukkia. Yhtiön päätoimiala on kuitenkin aina ollut hissien ja liukuportaiden valmistus.

KANSAINVÄLISIÄ INNOVAATIOITA

KONE tunnetaan kansainvälisesti menestyneistä läpimurtoinnovaatioistaan, joita ovat esimerkiksi konehuoneeton hissi ja äärimmäisen kevyt nostoköysi, joka mahdollistaa jopa kilometrin mittaisen yhtäjaksoisen hissimatkan.

KAUPUNKIELÄMÄN KEHITTÄJÄ

Herlinin suku on toiminut yhtiön johdossa jo neljän sukupolven ajan. Omistussuhteiden vakaus on varmistanut turvallisen kehitysympäristön, minkä ansiosta yhtiö pystyy vastaamaan ihmisten liikkumiseen liittyviin haasteisiin yhä enemmän kaupungistuvassa maailmassa.

1910
asti
1930

KAIKKI ALKAA KONEPAJASTA

1910 - Former Stromberg Stable

1910

Vuonna 1908 Helsinkiin perustettiin konepaja nimeltä Tarmo. Kaksi vuotta myöhemmin, 27.10.1910, Tarmosta muodostettiin osakeyhtiö KONE. Nimi muistuttaa yhtiön juurista vaatimattomana konepajana, joka valmisti ja korjasi sähkömoottoreita. KONE alkoi kunnostaa ja myydä Strömbergin vanhoja moottoreita entisissä tallirakennuksissa. Yhtiö toi myös maahan ja asensi ruotsalaisia Graham Brothersin hissejä.
1910 - First KONE logo

1910

KONEen ensimmäinen logo vuodelta 1910 on jylhä ja koruton ja kuvastaa yhtiön vaatimattomia lähtökohtia sähkömoottorikorjaamona.
1920s - Antinkatu factory

1914

Ensimmäisen maailmansodan syttyessä Suomi kuului yhä Venäjään. KONE valmisti kymmenen miljoonaa messinkihylsyä Venäjän armeijan käyttöön. KONEen liikevaihto kasvoi ja työntekijöiden määrä kasvoi 10:stä 600 henkilöön. Hissien myynti oli kuitenkin vähäistä, sillä sota rasitti Suomen taloutta pysäyttäen rakentamisen lähes kokonaan.
1917 - KONE office factory Antinkatu

1917

Venäjän keisarikunnan alaisesta Suomen suuriruhtinaskunnasta tulee itsenäinen tasavalta.
1918 - KONE ad

1918

KONEen mainos julkaistiin Paperi ja Puu -lehdessä.
1919 - 13th elevator by KONE Freesenkatu

1918

Ensimmäiset KONEen valmistamista osista kootut hissit asennettiin vuonna 1918 Helsinkiin. Sodan jälkeen hissien kysyntä oli vähäistä, ja KONE valmistikin vain neljä hissiä vuonna 1918. Luku kasvoi sataan vuonna 1924. Vuoteen 1928 mennessä KONE valmisti jo hissin päivässä.
1920 - Jakobsson couple gold medalist

1920

KONE pääsi mukaan Suomen urheiluhistoriaan vuonna 1920, kun yhtiön tuolloinen tekninen johtaja Walter Jakobsson voitti vaimonsa Ludovikan kanssa pariluistelun olympiakultaa. He ovat edelleen ainoat taitoluistelun olympiavoittajat Suomesta
1920s - KONE service vehicle fleet

1924

Vuonna 1924 KONEen velkaantunut ja ikääntyneestä teknologiastaan kärsivä emoyhtiö Strömberg oli ajautumassa konkurssiin. Liikemies Harald Herlin huomasi, että Strömbergin tytäryhtiö KONE oli kannattava ja hieman arvokkaampi kuin emoyhtiönsä velka. Hän osti tytäryhtiön, ja vuonna 1924 KONEesta tuli itsenäinen yhtiö ja johtokunnan puheenjohtajaksi tuli pääosan osakkeista omistava Harald Herlin.
1927 - KONE vehicle with signs

1927

KONEen liiketoiminta kasvoi 1920-luvulla, ja vuonna 1927 yhtiö muutti entiseen margariinitehtaaseen. Tuotanto kasvoi jo samana vuonna 200 hissiin.
1928 - Heikki Herlin Haapaniemi factory

1928

Harald Herlinin poika Heikki Herlin nousi KONEen johtokuntaan.

1930
asti
1950

SOTA, RAUHA JA SOTAKORVAUKSET

1930 - Finland first escalator Stockmann

1930

KONE hallitsi Suomen hissimarkkinoita 1930-luvun alussa, mutta markkinat olivat pienet. Suuri lama oli laskenut KONEen myynnin jopa yhtä alhaiselle tasolle kuin vuonna 1924, jolloin Harald Herlin osti yhtiön.
1930 - Heikki and Anna Herlin

1932

Vuonna 1932 Haraldin 31-vuotiaasta pojasta Heikistä tuli KONEen toimitusjohtaja. Hän oli opiskellut insinööriksi ja työskennellyt Suomessa, Saksassa ja Yhdysvalloissa.
1933 - 45 ton crane hook

1933

KONE aloitti teollisuusnostureiden valmistuksen kompensoidakseen hissien heikkoa myyntiä. Yhtiö alkoi myös itse valmistaa sähkömoottorinsa varmistaakseen tuotteidensa laadun.
1939 - KONE freight elevator with workers

1939

Vuonna 1939 KONE juhli 3000. hissinsä valmistumista. Toisen maailmansodan aikana suurin osa yhtiön tuotantokapasiteetista valjastettiin palvelemaan maanpuolustuksen tarpeita. KONE valmisti ammuksia ja autojen puukaasugeneraattoreita, mutta onnistui ylläpitämään vähäistä hissien ja nostureiden tuotantoa.
1940 - KONE harbor cranes

1940

KONE toimitti 200. nosturinsa.
1950s - 30 ton gantry crane Hyvinkaa crane factory

1943

Helsingin pommittaminen ja teollisuusnostureiden suuri kysyntä sota-aikana johtivat siihen, että KONE muutti nosturituotantonsa yhä ahtaammaksi käyneestä tehtaasta 55 kilometrin päähän Hyvinkäälle vuonna 1943.
1945 - KONE workers Haapaniemi factory yard

1945

Toisen maailmansodan päättäneessä rauhansopimuksessa Suomi määrättiin maksamaan Neuvostoliitolle raskaat sotakorvaukset investointituotteina. Vuosina 1945–1952 KONE toimitti Neuvostoliittoon 108 hissiä (suurimmaksi osaksi suuria tavarahissejä), 202 teollisuusnosturia ja 265 nostinta – kaikki Suomen valtion maksamina.
1955 - KONE family day

1947

Vuodesta 1947 alkaen KONEen työntekijöitä työllisti kesäisin yhtiön osuus Suomen sotakorvauksista. Tuolloin KONE alkoi järjestää työntekijöiden lapsille kesäleirejä, ja perinne jatkuu tänäkin päivänä.
1948 - 2nd KONE logo

1948

KONEen logo uudistettiin vuonna 1948. Nimikyltin taustalle lisättiin hammasrattaat kuvaamaan laajenevan liiketoiminnan keskittymistä hisseihin, teollisuusnostureihin ja nostolaitteisiin.

1950
asti
1970

UUDISTUMISEN JA KANSAINVÄLISTYMISEN AIKA

1952 - KONE vocational school teachers and students

1950s

Suomen rakennusalan toipuminen sodasta kesti kauan, ja tämä piti samalla kotimaisen hissikysynnän hyvin alhaisella tasolla. Asuinrakennusten, ostoskeskusten, sairaaloiden ja toimistorakennusten rakentaminen alkoi lopulta elpyä 1950-luvulla. Aiempaa korkeammat ja suuremmat rakennukset kannustivat KONEtta kehittämään hisseihinsä edistyksellisiä kutsujärjestelmiä ja automaattiovia. KONE avasi myös oman ammatillisen oppilaitoksen vuonna 1951.
1952 - january 9 war reparations program celebration

1952

KONE oli menettänyt sodan aikana useita työntekijöitään. Yhtiön täytyi kuitenkin parantaa osaamistaan ja nostaa kapasiteettiaan pystyäkseen valmistamaan Neuvostoliiton sotakorvausohjelman osana vaatimia tuotteita, jotka olivat suurempia ja haastavampia kuin mitä yhtiö oli koskaan aiemmin valmistanut. Sotakorvausohjelman päättyessä vuonna 1952 KONE oli siten hyvissä asemissa jatkaakseen vientitoimintaansa Neuvostoliittoon. Vienti kattoi yhä suuremman osan KONEen liiketoiminnasta.
1958 - Pekka Herlin

1958

Heikki Herlinin poika Pekka Herlin tuli yhtiöön töihin vuonna 1954. Vuoden 1958 laajan uudelleenorganisoinnin yhteydessä Pekka sai vastuun KONEen hallinnosta. Uusi johtoryhmä ryhtyi miettimään yhtiön toimintatapoja uudelleen: yhtiön nettokäyttöpääoman kiertoa tehostettiin, pohdittiin yhtiön vanhanaikaisten tuotantoprosessien uudistamista ja etsittiin tapoja kehittää omia tuotteita.
1964 - October 1 Pekka Herlin became president

1964

Pekka Herlin seurasi isäänsä KONEen toimitusjohtajana vuonna 1964. Hänen tiiminsä ryhtyi heti suunnittelemaan modernin hissitehtaan rakentamista Hyvinkäälle – tarkoituksena oli korvata ahtaaksi ja tehottomaksi käynyt Helsingin tehdas.

1967

KONEen B- sarjan osakkeet listattiin Helsingin pörssiin 2. tammikuuta 1967. Alkuperäinen osakkeiden tarjottu määrä oli 120,000 B-sarjan osaketta, joista suurimman osan merkitsivät suomalaiset vakuutusyhtiöt.
1970s - Hyvinkaa elevator factory

1967

KONEen uusi hissitehdas avattiin. Sen kapasiteetti, 2 000 hissiä vuodessa, oli kaksi kertaa enemmän kuin Suomen koko hissimarkkinat ja KONEen siihenastinen vuosikapasiteetti, joka oli vain noin 1 200 yksikköä.
1967 - 3rd KONE logo

1967

Vuoteen 1967 mennessä KONEen liiketoiminta oli kehittynyt, ja logo uudistettiin kuvaamaan yhtiön kansainvälisiä tavoitteita. Se esittää hissikoreja ja -kuiluja ja ehkä myös rakennuksia. Sinivalkoinen väritys kumpuaa Suomen lipun väreistä ja muistuttaa KONEen alkuperästä.
1969 - KONE presence Scandinavia

1968

KONEen läpimurto kansainvälisille markkinoille tapahtui vuonna 1968, kun yhtiö osti ASEAn hissiliiketoiminnan. Tämä ruotsalainen liiketoimintayksikkö, jolla oli myös norjalaisia ja tanskalaisia tytäryhtiöitä, oli suurempi kuin KONE. Yhdellä harppauksella KONE muuttui vähäistä vientitoimintaa harjoittavasta epävarmasta yhden markkinan yhtiöstä Pohjois-Euroopan markkinajohtajaksi. Yrityskaupat eivät loppuneet tähän. Kuudessa vuodessa KONE muuntautui lähes pelkästään kotimaassaan toimivasta yhtiöstä kansainväliseksi yhtiöksi, jolla oli tuotantoa, myyntiä ja huoltotoimintaa yhdeksässä maassa.

1970
asti
1990

NOUSEVA KANSAINVÄLINEN MONIALAKONSERNI

1974 - Westinghouse plant

1974

Vuonna 1974 yhtiö otti mittavan askeleen ostamalla Westinghousen Euroopan hissiliiketoiminnan. Westinghouse oli markkinajohtaja sekä Ranskassa että Belgiassa, ja sen hissiliiketoiminta näissä maissa oli suurempaa kuin koko KONEen kansainväliset hissitoiminnot yhteensä. Lisäksi sillä oli asiantuntemusta pilvenpiirtäjistä, mitä KONEelta puuttui. KONE käänsi Westinghousen kannattamattoman liiketoiminnan kannattavaksi alle neljässä vuodessa ja vakiinnutti paikkansa tärkeänä kansainvälisenä toimijana ja varteenotettavana kilpailijana muille alan yrityksille.
1975 - Assembly line Hyvinkaa factory

1976

Kesällä 1976 KONE avasi uuden 68-metrisen hissien testitornin Hyvinkäällä. Tornissa pystyttiin testaamaan 7 m/s kulkevia hissejä.
1977 - Escalator design

1977

KONE aloitti itse suunniteltujen liukuportaiden tuotannon Chateauroux’ssa Ranskassa.
1978 - Electric motor factory

1978

KONE rakensi uuden sähkömoottoritehtaan Hyvinkäälle.
1980 - KONE service car

1980-luku

1980-luvulla KONEesta kehittyi useilla maantieteellisillä alueilla toimiva monialakonserni. Sen liiketoimintoihin kuuluivat hissit ja liukuportaat, nosturit, potilasvalvontatuotteet, paperi- ja selluteollisuuden puunkäsittely, korkeapaineiset putkistojärjestelmät sekä laivojen lastinkäsittelyratkaisut. KONE keskittyi kasvavassa määrin palveluihin, jotka olivat aina olleet olennainen osa sen liiketoimintaa. KONE aloitti investoinnit tutkimukseen ja tuotekehitykseen ja perusti huippuluokan tuotekehitysyksikön Hyvinkäälle.
1986 - Tête Défense Paris

1986

KONEen hissejä ja liukuportaita tilattiin aikakauden tunnetuimpiin rakennuksiin. Näitä olivat mm. 120 metriä korkea ”Tête Défense” Pariisissa, Opéra Bastille myöskin Pariisissa sekä Saudi-Arabian uusi sisäministeriön rakennus.
1980s - KONE operations global

1980-luvun loppu

1980-luvun loppupuolelle tultaessa KONE oli yksi maailman kolmesta johtavasta hissien, liukuportaiden, nosturien, puunjalostuslaitteiden ja laivojen lastinkäsittelylaitteiden valmistajista. Pekka Herlin ja hänen tiiminsä kuitenkin ikääntyivät, ja heillä oli yhä suurempia vaikeuksia pitää yrityksen epäyhtenäinen toiminta tehokkaana.

1990
asti
2010

PERÄSSÄHIIHTÄJÄSTÄ EDELLÄKÄVIJÄKSI

1990 - KONE logo

1990

Vuonna 1990 KONEen logoa päivitettiin. Sinisissä laatikoissa olevien kirjainten fontti muutettiin selkeän moderniksi, mikä istui hyvin KONEen yhdenmukaistettuihin liiketoimintoihin.
1995 - Elevator in Kremlin

1993-1995

KONE oli ollut innovatiivinen edelläkävijä 1960- ja 1970-luvuilla, mutta 1990-luvulla useiden sen tuotteiden teknologia- ja tuotantokulut olivat korkeampia kuin kilpailijoilla. Yhtiö päätti luopua kaikista muista liiketoiminnoista paitsi hisseistä ja liukuportaista, ja toteuttikin suunnitelman vuosina 1993–1995.
1994 - Montgomery acquisition

1994

Vuonna 1994 KONE osti Yhdysvaltojen neljänneksi suurimman hissiyhtiön Montgomery Elevator Companyn. Suunnitelmiin kuuluivat myös päättäväinen lähteminen Kiinan markkinoille ja toimintojen laajentaminen Intiassa. Muutamassa vuodessa KONE oli luopunut moninaisesta tuotevalikoimastaan. Se keskittyi laajentamaan sitä liiketoimintaa, joka edusti yhtiön ydinosaamista: hissit ja liukuportaat. Yhtiön tuotevalikoima ei kuitenkaan ollut tarpeeksi kilpailukykyinen.
1996 - Ecodisc

1996

KONE mullisti hissialan tuomalla markkinoille maailman ensimmäisen konehuoneettoman hissin, KONE MonoSpace® -hissin. Hissin nostokoneistona toimi ohut, pyöreä KONE EcoDisc®, joka voitiin sijoittaa hissikuiluun. KONE MonoSpace oli aikoinaan markkinoiden ylivoimaisesti ympäristöystävällisin hissi. Innovaatiosta tuli pian alan standardi, ja aluksi matalien rakennusten hisseissä käytettyä teknologiaa sovellettiin myös keskikorkeissa ja korkeissa rakennuksissa.
1996 - O&K Roltreppen escalator factory

1996

KONE osti jäljellä olleen vähemmistöosuuden liukuporraskumppanistaan, saksalaisesta O&K Rolltreppenistä, ja nousi johtavaksi liukuporrasvalmistajaksi maailmassa. Entinen perässähiihtäjä nousi nopeasti alan kärkeen.
1992 - Antti Herlin

1996

Syksyllä 1996 Pekan poika Antti Herlin nimitettiin hallituksen varapuheenjohtajaksi ja pääjohtajaksi.
1998 - Kunshan factory

1998

KONE perusti uuden tehtaan Kiinan Kunshaniin. Ajoitus osui kohdalleen, sillä Kiinasta oli juuri tulossa hissi- ja liukuporrasmarkkinoiden tärkein kohdemaa maailmassa.
1998 - Tytyri shaft technician

1998

KONE avasi maailman pisimmän hissien testikuilun Lohjan Tytyrissä. Se oli ainoa paikka maailmassa, jossa pystyttiin testaamaan yli 200 metrin nostokorkeuksia käytännössä. Yhä maailman pisimpiin testikuiluihin lukeutuva Tytyrin kuilu sijaitsee kalkkikaivoksen yhteydessä ja ulottuu 305 metrin syvyyteen. Tytyri on ainoa testauslaitos maailmassa, jossa voidaan testata 17 m/s kulkevia hissejä.
2001 - Jean-Pierre Chauvarie

1998

Eräs osoitus KONEen sitoutumisesta kansainvälistymiseen oli ranskalaisen Jean-Pierre Chauvarien nimittäminen toimitusjohtajaksi.
1998 - Toshiba cooperation

1998

KONE solmi Toshiba Elevators and Building System Corporationin kanssa strategisen allianssin, jonka myötä Toshiballa oli oikeus markkinoida ja valmistaa KONEen konehuoneettomaan teknologiaan perustuvia hissejä Japanissa.
2001 - Jumplift

2001

Vuonna 2001 KONE toi markkinoille KONE JumpLift® -rakennusajan hissiratkaisun pilvenpiirtäjille. Sen ansiosta rakentaminen on nopeampaa ja turvallisempaa kaikissa sääolosuhteissa. Väliaikainen JumpLift-konehuone siirtyy ylöspäin uusien kerrosten myötä rakennuksen kasvaessa. Samana vuonna saksalainen Manfred Eiden astui KONEen johtoon.
2002 - Partek acquisition

2002

Vuosituhannen alkupuolella KONE otti tärkeitä askelia laajentaakseen toimintaansa nopeasti kasvavilla Kiinan, Intian, Venäjän ja Lähi-idän markkinoilla. Vuonna 2002 KONE teki salamannopean siirron ja osti suomalaisen monialayrityksen Partekin. Kuten legendaariset ASEA- ja Westinghouse-yritysostot, myös Partekin osto merkitsi KONEelle itseään suuremman yrityksen valtaamista.
1969 - KONE presence Scandinavia

2003

Kun Pekka Herlin menehtyi vuonna 2003, hänen perintönsä oli tiukasti kiinni KONEen osakkeissa. Partekin oston myötä perintö voitiin jakaa Pekan viiden lapsen kesken. Partekin liiketoiminnot uudelleenorganisoitiin uudeksi yhtiöksi, Cargoteciksi, jonka osakkeet siirtyivät Pekka Herlinin neljän muun lapsen omistukseen, ja Antti pysyi pääomistajana KONEessa. Antista tuli KONEen hallituksen puheenjohtaja vuonna 2003.
2003 - Taipei Financial Center

2003

KONE laajensi strategista alliansiaan japanilaisen Toshiban kanssa. Yhteistyö huipentui KONE EcoDisc® -nostokoneistojen asentamiseen kahta lukuun ottamatta kaikkiin Taipei Financial Centerin hisseihin Taiwanissa. Se piti hallussaan maailman korkeimman rakennuksen titteliä vuosina 2004–2010.
2012 - Matti Alahuhta

2005

KONE oli kannattava yritys, mutta sen avainluvut olivat jääneet jälkeen toimialan parhaista yrityksistä. Matti Alahuhta nimitettiin KONEen toimitusjohtajaksi vuoden 2005 alussa, ja hän aloitti KONEen organisaation rationalisoinnin ja tehokkuuden parantamisen yhtiönlaajuisesti. KONE keskittyi yhä voimakkaammin sujuvaan liikkumiseen rakennuksissa ja niiden välillä sekä asiakaskokemuksen parantamiseen. KONE alkoi päihittää kilpailijansa sekä kasvussa että voittomarginaalin kehityksessä ja osoitti olevansa merkittävä kilpailija maailman voimakkaimmin kasvavilla markkina-alueilla.
2005 - Cargotec harbour cranes

2005

KONE Oyj jakautui kahdeksi erilliseksi yhtiöksi 1. kesäkuuta 2005. Toinen yhtiöistä jatkoi toimintaa nimellä KONE Oyj. Toisen yhtiön nimeksi tuli Cargotec Oyj.
2008 - Nouveau glamour design winning

2008

KONEen innovatiivinen KONE Design Collection -sisustussarja palkittiin Good Design -palkinnolla. KONE oli ensimmäinen hissi- ja liukuporrasyhtiö, jolle Good Design -palkinto myönnettiin. Vuonna 1950 perustettu Good Design tunnetaan yhtenä maailman arvostetuimmista muotoilupalkinnoista.

2010
asti
2020

SATAVUOTIAS VISIONÄÄRI

2010 - KONE 100 years

2010

KONE vietti 100-vuotisjuhlaansa 1 000 toimipaikassaan eri puolilla maailmaa vuonna 2010. Yhtiö työllisti tuolloin noin 34 000 ihmistä ja toimitti noin 60 000 hissiä ja liukuporrasta vuodessa.
2010 - Shanghai World Expo

2010

KONEen laitteet olivat näkyvästi esillä kaikkien aikojen suurimmassa maailmannäyttelyssä Shanghaissa. Yhtiö toimitti hissejä ja liukuportaita 21 paviljonkiin. Suomen Kirnu-paviljonkiin KONE suunnitteli kiinalaisesta paperilyhdystä inspiraatiota saaneen näyttävän hissin, joka sisälsi mm. keramiikkateoksen hissikorin lattiassa, koristeellisen lasikuilun sekä uusinta hissiteknologiaa.
2012 - KONE MonoSpace® Elevator Shaft

2012

Legendaarinen KONE MonoSpace®-hissi uusittiin läpikotaisin vuonna 2012, ja sen ekotehokkuus, erinomainen matkustusmukavuus ja palkittu muotoilu asettivat toimialalle uuden vertailukohdan.
2013 - Antti Ikonen holding KONE UltraRope®

2013

KONE mullisti pilvenpiirtäjien hissiteknologian uraauurtavalla KONE UltraRope® -ratkaisullaan. Erittäin kevyessä nostoköydessä on hiilikuituydin, ja se ratkaisee monet perinteisen teräsköyden haitoista. Ratkaisu mahdollistaa jopa kilometrin yhtäjaksoisen hissimatkan ja takaa ennennäkemättömän ekotehokkuuden, luotettavuuden ja kestävyyden.
2013 - PFI access control

2013

KONE lähti myös päättäväisesti mukaan älykkääseen rakennusteknologiaan ja toi markkinoille KONE People Flow Intelligence laitteet ja -ohjelmistot, jotka mahdollistavat sujuvan liikkumisen rakennuksissa.
2013 - Kunshan Park motor factory

2013

KONEen suurin tuotantoyksikkö KONE Park avattiin Kiinan Kunshanissa huhtikuussa 2013. Tiloissa toimii suunnitteluyksikkö, tutkimus- ja kehityskeskus, kolme hissitehdasta sekä liukuporrastehdas.
2014 - Jeddah Tower

2014

KONE on sanansa mittainen yhtiö, joka etsii asiakkaan kanssa läheisessä yhteistyössä tämän rakennuksiin parhaiten sopivat ratkaisut. Tämän palveluasenteen ansiosta KONE on saanut laitetilauksia ja huoltosopimuksia maailman vilkkaimpiin ja mahtavimpiin rakennuksiin, kuten Delhin metroon Intiassa, Leadenhall Buildingiin Iso-Britanniassa ja Saudi-Arabian Jeddah Toweriin (aikaisemmin Kingdom Tower), josta on määrä tulla maailman ensimmäinen kilometrin korkea rakennus
2014 - Henrik Ehrnrooth

2014

Henrik Ehrnrooth nimitettiin yhtiön toimitusjohtajaksi huhtikuussa. Hänen visionsa on ponnistaa KONEen vahvalta palveluasenteelta ja tuoda jatkossakin markkinoille alan johtavia innovaatioita, jotka takaavat parhaan käyttäjäkokemuksen maailman nopeasti kasvavissa kaupungeissa.
2015 - Technology innovation

2015

Syyskuussa 2015 KONE asemoitui uudelleen digitaaliaikakautta varten ja ilmoitti perustavansa uuden teknologia- ja innovaatioyksikön, joka tuo yhteen KONEen tutkimus- ja kehitystoiminnot sekä IT-organisaation.
2015 - Kunshan test tower

2015

KONE avasi joulukuussa 36-kerroksisen testitorninsa KONE Park -tuotantoyksikössään Kunshanissa Kiinassa. Torni on 235,6 metriä korkea ja sen 12 muunneltavaa kuilua mahdollistavat uusien korkeisiin rakennuksiin tarkoitettujen ratkaisujen ja komponenttien testauksen jopa 15 m/s:n nopeudella. Kaksikorinen, KONE UltraRope™ -köysiteknologialla varustettu hissi kuljettaa vierailijat Sky Lobby -aulaan ja esittelytilaan jopa 10 m/s vauhdilla.
2015 - KONE technician sustainability

2015

Yli miljardi ihmistä käyttää KONEen hissejä ja liukuportaita päivittäin. Yhtiön pääkonttori on Helsingissä, ja sillä on toimintaa lähes 60 maassa. KONEella on noin 400 000 asiakasta maailmanlaajuisesti.
2015 - IBM partnership Chris O'Connor and Henrik Ehrnrooth

2016

Helmikuussa 2016 KONE ilmoitti solmineensa IBM:n kanssa yhteistyösopimuksen koskien IBM Watson IoT -järjestelmäalustaa, jolla kerätään ja tallennetaan laitteista reaaliaikaista tietoa ja rakennetaan uusia digitaalisia palveluja. KONEen tavoitteena on liittää lähivuosien aikana pilvipalveluun yhtiön kunnossapitopalveluiden piirissä oleva, yli miljoonan laitteen jatkuvasti kasvava laitekanta. Siten pystytään minimoimaan käyttökatkokset ja tekemään korjaukset ennakoivasti.
2016 - New mission

2016

Missiomme on tehdä kaupungeista parempia paikkoja elää. Ymmärrämme, miten rakennuksissa ja niiden välillä liikutaan. Teemme liikkumisesta turvallista, mukavaa ja luotettavaa.