KONEen seminaari: Esteetön kulku elämisen logistiikan ehto

- On tullut aika parantaa yhteistyöverkostoja ja aikaansaada tehokkaammin koordinoituja kuljetusratkaisuja jotta kaupunkimme ja rakennuksemme voisivat vastata elämisen logistiikan uusiin haasteisiin, sanoi professori Jarmo Suominen Taideteollisesta korkeakoulusta KONEen järjestämässä seminaarissa Helsingissä. Ihmisten ja tavaroiden liikuttaminen taajamissa edellyttää nykyistä parempaa liikennevirtojen hallintaa siihen tapaan, joilla uusilla lentokentillä on pystytty ratkaisemaan näitä ongelmia. Tunnusomaista lentokentille on, että logistiikan kokonaisvastuuta on näillä organisoitu yhteiskuntarakentamista selkeämmin, Suominen sanoi.

- Itse asiassa kaupungit ja rakennukset kaipaavat juuri tällaista kokonaisotetta liikenteen integroinnissa. Ilman tehokasta koordinointia ne ovat kykenemättömiä ottamaan vastaan päivittäin tarvittavia liikennevirtoja. Kysymys onkin lähinnä siitä, kuka tämän koordinaattorin roolin voisi omaksua. Ehtona on, että tällainen taho on riittävän merkittävä osapuoli, hallitsee koko logistiikkaketjun ja omaa selkeän ymmärryksen tehtäväkentän kattavuudesta, Suominen sanoi.

Muotoilua kaikille

- Kun suunnittelemme tulevaa yhteiskuntaamme on hyvä muistaa, että vuoteen 2050 mennessä Suomessa alle 15-vuotiaiden kokonaismäärän arvioidaan kasvavan 1% kun taas yli 75-vuotiaiden määrä kasvaa 75%, sanoi Päivi Tahkokallio Stakesista. Muotoilua kaikille -aloite tulee EU:sta, jossa se kulkee nimellä Design for All ja sen tavoitteena on lähteä todellisen maailman tarpeista kaikessa yhteiskunnan kehittämiseen liittyvissä hankkeissa. Ikääntyvä väestö asettaa omat vaatimuksensa muotoilulle ja tietysti myös yhteiskuntaa palveleville kuljetusmuodoille. Tulevien ratkaisujen suunnittelussa ja muotoilussa liikeyritysten kannattaa ottaa tuotteidensa ja palvelujensa käyttäjien mielipiteet huomioon. Tämä on suorastaan tulevan liiketoiminnan ja tuotekysynnän edellytys, Tahkokallio totesi. Käytännössä yritysten yhteiskunnallisen vastuun voisi kiteyttää käytettävien, saavutettavien ja ympäristöystävällisten tuotteiden ja palvelujen tarjontaan.

Monisäikeiset kohderyhmät

- Käyttäjien monisäikeisyys oli lähtökohtana kun Taidemuseoalan kehitysyksikkö lähti kehittämään museoiden saavutettavuutta kaikille kohderyhmilleen, sanoi projektipäällikkö Sari Salovaara. Olen ensimmäinen tässä tehtävässä täyspainoisesti toimiva henkilö Suomessa. Lähdimme määrätietoisesti parantamaan Ateneumin Hugo Simbergin taidenäyttelyn saavutettavuutta laajalle yleisölle. Toimenpiteisiin kuuluivat esteetön sisäänpääsy, selkeämmät opasteet, opastetut kiertokäynnit, informaatiotilaisuudet, kosketeltavat taideteokset ja erityisesti tätä näyttelyä varten suunniteltu Internet-palvelu. Tämä johti yleisömenestykseen ja kävijäjoukon monipuolistumiseen. Projektin myötä poistettiin esteitä, joita toimintarajoitteiset kohtaavat museoympäristössä. Vuonna 2001 Pohjoismaisen ministerineuvoston alainen Nordiska handikappolitiska rådet nimesi Ateneumin Pohjoismaiden museoiden saavutettavuuskilpailun voittajaksi.

Teknologia ohjaa hissikehitystä

- Hissien kehitys on keskittynyt suorituskyvyn parantamiseen ja perustunut uuden teknologian tuomiin mahdollisuuksiin, sanoi KONEen tuotekehityspäällikkö Harri Hakala puheenvuorossaan otsikolla Nostetta pienemmin panoksin. Hissien jatkokehityksessä kiinnitetään entistä enemmän huomiota elinkaaren aikaiseen suorituskykyyn, materiaalien kierrätettävyyteen sekä turvallisuuteen ja luotettavuuteen. Tämä parantaa esteetöntä kulkua niin suurissa liike- ja toimistorakennuksissa kuin tavallisissa asuintaloissakin. Tulevaisuuden hissikaavailut ovat hyvin mielikuvituksellisia mutta niin ovat myös kaupunkirakentamisen suunnitelmat. Tehokas vertikaalinen henkilö- ja tavaraliikenne on aikamme rakentamisen elinehto, Hakala sanoi.

Nuorten visiot

KONEen seminaariin liittyi myös yhteinen malesialais-suomalainen opiskelijatapahtuma. Malesialaiset viimeisen vuosikurssin arkkitehtiopiskelijat ja suomalaiset taideteollisen korkeakoulun muotoiluopiskelijat paneutuivat yhdessä valmistelluin esityksin tulevaisuuden vertikaalisiin kuljetusmuotoihin. Aiheina olivat muun muassa käyttäjien käsitykset kuljetuksen odotusajoista, ihmisten vuorovaikutus ja sosiaalinen käyttäytyminen hisseissä, hissikorien ja opasteiden muotoilu, Kuala Lumpurin joukkoliikenneratkaisut ja tulevaisuuden visiot erilaisista horisontaalisten ja vertikaalisten kuljetusmuotojen vuorovaikutuksesta taajamissa.