Globaalin koneen synty

Ensimmäisen maailmansodan syttyessä Suomi kuului yhä Venäjään. KONE valmisti kymmenen miljoonaa messinkihylsyä Venäjän armeijan käyttöön. KONEen liikevaihto kasvoi ja työntekijöiden määrä kasvoi 10:stä 600 henkilöön. Hissien myynti oli kuitenkin vähäistä, sillä sota rasitti Suomen taloutta pysäyttäen rakentamisen lähes kokonaan.

Venäjän keisarikunnan alaisesta Suomen suuriruhtinaskunnasta tulee itsenäinen tasavalta.

KONEen mainos julkaistiin Paperi ja Puu -lehdessä.

Ensimmäiset KONEen valmistamista osista kootut hissit asennettiin vuonna 1918 Helsinkiin. Sodan jälkeen hissien kysyntä oli vähäistä, ja KONE valmistikin vain neljä hissiä vuonna 1918. Luku kasvoi sataan vuonna 1924. Vuoteen 1928 mennessä KONE valmisti jo hissin päivässä.

KONE pääsi mukaan Suomen urheiluhistoriaan vuonna 1920, kun yhtiön tuolloinen tekninen johtaja Walter Jakobsson voitti vaimonsa Ludovikan kanssa pariluistelun olympiakultaa. He ovat edelleen ainoat taitoluistelun olympiavoittajat Suomesta

Vuonna 1924 KONEen velkaantunut ja ikääntyneestä teknologiastaan kärsivä emoyhtiö Strömberg oli ajautumassa konkurssiin. Liikemies Harald Herlin huomasi, että Strömbergin tytäryhtiö KONE oli kannattava ja hieman arvokkaampi kuin emoyhtiönsä velka. Hän osti tytäryhtiön, ja vuonna 1924 KONEesta tuli itsenäinen yhtiö ja johtokunnan puheenjohtajaksi tuli pääosan osakkeista omistava Harald Herlin.

KONEen liiketoiminta kasvoi 1920-luvulla, ja vuonna 1927 yhtiö muutti entiseen margariinitehtaaseen. Tuotanto kasvoi jo samana vuonna 200 hissiin.

Harald Herlinin poika Heikki Herlin nousi KONEen johtokuntaan.

KONE aloitti teollisuusnostureiden valmistuksen kompensoidakseen hissien heikkoa myyntiä. Yhtiö alkoi myös itse valmistaa sähkömoottorinsa varmistaakseen tuotteidensa laadun.

Vuonna 1939 KONE juhli 3000. hissinsä valmistumista. Toisen maailmansodan aikana suurin osa yhtiön tuotantokapasiteetista valjastettiin palvelemaan maanpuolustuksen tarpeita. KONE valmisti ammuksia ja autojen puukaasugeneraattoreita, mutta onnistui ylläpitämään vähäistä hissien ja nostureiden tuotantoa.

KONE toimitti 200. nosturinsa.

Helsingin pommittaminen ja teollisuusnostureiden suuri kysyntä sota-aikana johtivat siihen, että KONE muutti nosturituotantonsa yhä ahtaammaksi käyneestä tehtaasta 55 kilometrin päähän Hyvinkäälle vuonna 1943.

Toisen maailmansodan päättäneessä rauhansopimuksessa Suomi määrättiin maksamaan Neuvostoliitolle raskaat sotakorvaukset investointituotteina. Vuosina 1945–1952 KONE toimitti Neuvostoliittoon 108 hissiä (suurimmaksi osaksi suuria tavarahissejä), 202 teollisuusnosturia ja 265 nostinta – kaikki Suomen valtion maksamina.

Vuodesta 1947 alkaen KONEen työntekijöitä työllisti kesäisin yhtiön osuus Suomen sotakorvauksista. Tuolloin KONE alkoi järjestää työntekijöiden lapsille kesäleirejä, ja perinne jatkuu tänäkin päivänä.

KONEen logo uudistettiin vuonna 1948. Nimikyltin taustalle lisättiin hammasrattaat kuvaamaan laajenevan liiketoiminnan keskittymistä hisseihin, teollisuusnostureihin ja nostolaitteisiin.

Heikki Herlinin poika Pekka Herlin tuli yhtiöön töihin vuonna 1954. Vuoden 1958 laajan uudelleenorganisoinnin yhteydessä Pekka sai vastuun KONEen hallinnosta. Uusi johtoryhmä ryhtyi miettimään yhtiön toimintatapoja uudelleen: yhtiön nettokäyttöpääoman kiertoa tehostettiin, pohdittiin yhtiön vanhanaikaisten tuotantoprosessien uudistamista ja etsittiin tapoja kehittää omia tuotteita.

Pekka Herlin seurasi isäänsä KONEen toimitusjohtajana vuonna 1964. Hänen tiiminsä ryhtyi heti suunnittelemaan modernin hissitehtaan rakentamista Hyvinkäälle – tarkoituksena oli korvata ahtaaksi ja tehottomaksi käynyt Helsingin tehdas.

KONEen uusi hissitehdas avattiin. Sen kapasiteetti, 2 000 hissiä vuodessa, oli kaksi kertaa enemmän kuin Suomen koko hissimarkkinat ja KONEen siihenastinen vuosikapasiteetti, joka oli vain noin 1 200 yksikköä.

Vuoteen 1967 mennessä KONEen liiketoiminta oli kehittynyt, ja logo uudistettiin kuvaamaan yhtiön kansainvälisiä tavoitteita. Se esittää hissikoreja ja -kuiluja ja ehkä myös rakennuksia. Sinivalkoinen väritys kumpuaa Suomen lipun väreistä ja muistuttaa KONEen alkuperästä.

KONEen läpimurto kansainvälisille markkinoille tapahtui vuonna 1968, kun yhtiö osti ASEAn hissiliiketoiminnan. Tämä ruotsalainen liiketoimintayksikkö, jolla oli myös norjalaisia ja tanskalaisia tytäryhtiöitä, oli suurempi kuin KONE. Yhdellä harppauksella KONE muuttui vähäistä vientitoimintaa harjoittavasta epävarmasta yhden markkinan yhtiöstä Pohjois-Euroopan markkinajohtajaksi. Yrityskaupat eivät loppuneet tähän. Kuudessa vuodessa KONE muuntautui lähes pelkästään kotimaassaan toimivasta yhtiöstä kansainväliseksi yhtiöksi, jolla oli tuotantoa, myyntiä ja huoltotoimintaa yhdeksässä maassa.

KONE aloitti itse suunniteltujen liukuportaiden tuotannon Chateauroux’ssa Ranskassa.

KONE rakensi uuden sähkömoottoritehtaan Hyvinkäälle.

1980-luvulla KONEesta kehittyi useilla maantieteellisillä alueilla toimiva monialakonserni. Sen liiketoimintoihin kuuluivat hissit ja liukuportaat, nosturit, potilasvalvontatuotteet, paperi- ja selluteollisuuden puunkäsittely, korkeapaineiset putkistojärjestelmät sekä laivojen lastinkäsittelyratkaisut. KONE keskittyi kasvavassa määrin palveluihin, jotka olivat aina olleet olennainen osa sen liiketoimintaa. KONE aloitti investoinnit tutkimukseen ja tuotekehitykseen ja perusti huippuluokan tuotekehitysyksikön Hyvinkäälle.

KONEen hissejä ja liukuportaita tilattiin aikakauden tunnetuimpiin rakennuksiin. Näitä olivat mm. 120 metriä korkea ”Tête Défense” Pariisissa, Opéra Bastille myöskin Pariisissa sekä Saudi-Arabian uusi sisäministeriön rakennus.

1980-luvun loppupuolelle tultaessa KONE oli yksi maailman kolmesta johtavasta hissien, liukuportaiden, nosturien, puunjalostuslaitteiden ja laivojen lastinkäsittelylaitteiden valmistajista. Pekka Herlin ja hänen tiiminsä kuitenkin ikääntyivät, ja heillä oli yhä suurempia vaikeuksia pitää yrityksen epäyhtenäinen toiminta tehokkaana.

KONE osti jäljellä olleen vähemmistöosuuden liukuporraskumppanistaan, saksalaisesta O&K Rolltreppenistä, ja nousi johtavaksi liukuporrasvalmistajaksi maailmassa. Entinen perässähiihtäjä nousi nopeasti alan kärkeen.

Syksyllä 1996 Pekan poika Antti Herlin nimitettiin hallituksen varapuheenjohtajaksi ja pääjohtajaksi.

KONE perusti uuden tehtaan Kiinan Kunshaniin. Ajoitus osui kohdalleen, sillä Kiinasta oli juuri tulossa hissi- ja liukuporrasmarkkinoiden tärkein kohdemaa maailmassa.

KONE avasi maailman pisimmän hissien testikuilun Lohjan Tytyrissä. Se oli ainoa paikka maailmassa, jossa pystyttiin testaamaan yli 200 metrin nostokorkeuksia käytännössä. Yhä maailman pisimpiin testikuiluihin lukeutuva Tytyrin kuilu sijaitsee kalkkikaivoksen yhteydessä ja ulottuu 305 metrin syvyyteen. Tytyri on ainoa testauslaitos maailmassa, jossa voidaan testata 17 m/s kulkevia hissejä.

Eräs osoitus KONEen sitoutumisesta kansainvälistymiseen oli ranskalaisen Jean-Pierre Chauvarien nimittäminen toimitusjohtajaksi.

KONE solmi Toshiba Elevators and Building System Corporationin kanssa strategisen allianssin, jonka myötä Toshiballa oli oikeus markkinoida ja valmistaa KONEen konehuoneettomaan teknologiaan perustuvia hissejä Japanissa.

Vuonna 1999 KONEen logoa päivitettiin. Sinisissä laatikoissa olevien kirjainten fontti muutettiin selkeän moderniksi, mikä istui hyvin KONEen yhdenmukaistettuihin liiketoimintoihin.

Kun Pekka Herlin menehtyi vuonna 2003, hänen perintönsä oli tiukasti kiinni KONEen osakkeissa. Partekin oston myötä perintö voitiin jakaa Pekan viiden lapsen kesken. Partekin liiketoiminnot uudelleenorganisoitiin uudeksi yhtiöksi, Cargoteciksi, jonka osakkeet siirtyivät Pekka Herlinin neljän muun lapsen omistukseen, ja Antti pysyi pääomistajana KONEessa. Antista tuli KONEen hallituksen puheenjohtaja vuonna 2003.

KONE laajensi strategista alliansiaan japanilaisen Toshiban kanssa. Yhteistyö huipentui KONE EcoDisc® -nostokoneistojen asentamiseen kahta lukuun ottamatta kaikkiin Taipei Financial Centerin hisseihin Taiwanissa. Se piti hallussaan maailman korkeimman rakennuksen titteliä vuosina 2004–2010.

KONE oli kannattava yritys, mutta sen avainluvut olivat jääneet jälkeen toimialan parhaista yrityksistä. Matti Alahuhta nimitettiin KONEen toimitusjohtajaksi vuoden 2005 alussa, ja hän aloitti KONEen organisaation rationalisoinnin ja tehokkuuden parantamisen yhtiönlaajuisesti. KONE keskittyi yhä voimakkaammin sujuvaan liikkumiseen rakennuksissa ja niiden välillä sekä asiakaskokemuksen parantamiseen. KONE alkoi päihittää kilpailijansa sekä kasvussa että voittomarginaalin kehityksessä ja osoitti olevansa merkittävä kilpailija maailman voimakkaimmin kasvavilla markkina-alueilla.

KONE Oyj jakautui kahdeksi erilliseksi yhtiöksi 1. kesäkuuta 2005. Toinen yhtiöistä jatkoi toimintaa nimellä KONE Oyj. Toisen yhtiön nimeksi tuli Cargotec Oyj.

KONEen innovatiivinen KONE Design Collection -sisustussarja palkittiin Good Design -palkinnolla. KONE oli ensimmäinen hissi- ja liukuporrasyhtiö, jolle Good Design -palkinto myönnettiin. Vuonna 1950 perustettu Good Design tunnetaan yhtenä maailman arvostetuimmista muotoilupalkinnoista.

Ensimmäisenä yrityksenä hissi- ja liukuporrasalalla, KONE asetti tavoitteekseen saavuttaa "johtajuuden kestävässä kehityksessä" osana yrityksen strategiaa. Tämä oli myös vuosi, jolloin KONE julkaisi ensimmäisen vuosittaisen kestävän kehityksen raporttinsa, jälleen ensimmäisenä alalla. Kestävä kehitys on osa KONEen DNA:ta.

Legendaarinen KONE MonoSpace®-hissi uusittiin läpikotaisin vuonna 2012, ja sen ekotehokkuus, erinomainen matkustusmukavuus ja palkittu muotoilu asettivat toimialalle uuden vertailukohdan.

KONE mullisti pilvenpiirtäjien hissiteknologian uraauurtavalla KONE UltraRope® -ratkaisullaan. Erittäin kevyessä nostoköydessä on hiilikuituydin, ja se ratkaisee monet perinteisen teräsköyden haitoista. Ratkaisu mahdollistaa jopa kilometrin yhtäjaksoisen hissimatkan ja takaa ennennäkemättömän ekotehokkuuden, luotettavuuden ja kestävyyden.

KONE lähti myös päättäväisesti mukaan älykkääseen rakennusteknologiaan ja toi markkinoille KONE People Flow Intelligence laitteet ja -ohjelmistot, jotka mahdollistavat sujuvan liikkumisen rakennuksissa.

KONEen suurin tuotantoyksikkö KONE Park avattiin Kiinan Kunshanissa huhtikuussa 2013. Tiloissa toimii suunnitteluyksikkö, tutkimus- ja kehityskeskus, kolme hissitehdasta sekä liukuporrastehdas.

KONE on sanansa mittainen yhtiö, joka etsii asiakkaan kanssa läheisessä yhteistyössä tämän rakennuksiin parhaiten sopivat ratkaisut. Tämän palveluasenteen ansiosta KONE on saanut laitetilauksia ja huoltosopimuksia maailman vilkkaimpiin ja mahtavimpiin rakennuksiin, kuten Delhin metroon Intiassa, Leadenhall Buildingiin Iso-Britanniassa ja Saudi-Arabian Jeddah Toweriin (aikaisemmin Kingdom Tower), josta on määrä tulla maailman ensimmäinen kilometrin korkea rakennus

Henrik Ehrnrooth nimitettiin yhtiön toimitusjohtajaksi huhtikuussa. Hänen visionsa on ponnistaa KONEen vahvalta palveluasenteelta ja tuoda jatkossakin markkinoille alan johtavia innovaatioita, jotka takaavat parhaan käyttäjäkokemuksen maailman nopeasti kasvavissa kaupungeissa.

Syyskuussa 2015 KONE asemoitui uudelleen digitaaliaikakautta varten ja ilmoitti perustavansa uuden teknologia- ja innovaatioyksikön, joka tuo yhteen KONEen tutkimus- ja kehitystoiminnot sekä IT-organisaation.

KONE avasi joulukuussa 36-kerroksisen testitorninsa KONE Park -tuotantoyksikössään Kunshanissa Kiinassa. Torni on 235,6 metriä korkea ja sen 12 muunneltavaa kuilua mahdollistavat uusien korkeisiin rakennuksiin tarkoitettujen ratkaisujen ja komponenttien testauksen jopa 15 m/s:n nopeudella. Kaksikorinen, KONE UltraRope™ -köysiteknologialla varustettu hissi kuljettaa vierailijat Sky Lobby -aulaan ja esittelytilaan jopa 10 m/s vauhdilla.

Maailman ensimmäiset kaarevat liukuportaat asennettiin Saksan Hampurissa sijaitsevaan Elbphilharmonie-konserttitaloon, jonka avajaisia juhlittiin marraskuun alussa. Kaupungin uusimassa maamerkissä on kahdet KONEen valmistamat kaarevat liukuportaat, jotka ovat myös Euroopan pisimmät. (Copyright: Michael Zapf)

KONE esitteli uuden ja joustavan, asiakkaiden tarpeisiin räätälöitävän KONE Care™ -kunnossapitopalvelun. KONE toi markkinoille myös 24/7 Connected Services -palvelun, joka hyöyntää IBM Watson IoT (Internet of Things) -alustaa ja muita edistyksellisiä teknologioita, joilla voidaan yhdistää ja etävalvoa laitteita ja optimoida niiden turvallinen ja luotettava toiminta.

KONE avasi laajennetun ja uudistetun hissien testilaboratorionsa Tytyrissä, Lohjalla, jossa maailman pisin testikuilu ulottuu 350 metrin syvyyteen.

KONE esitteli uuden digitaalisen alustansa, joka mullistaa hissien ja liukuportaiden käyttäjäkokemuksen rakennuksissa ja kaupungeissa yhdistämällä ihmiset, laitteet ja datan. Sen avulla KONE voi luoda asiakkailleen integroituja ja räätälöityjä ratkaisuja.

KONE toi markkinoille alansa ensimmäisen hiilineutraalin kunnossapitopalvelun. KONE Care™ DX -palvelu kattaa ennakoivan kunnossapidon ja nopeat korjaukset.

KONE oli ensimmäinen hissi- ja liukuporrasalalla, joka saavuvutti IEC 62443 -kyberturvallisuussertifikaatin DX-luokan hisseilleen ja ISO 27001 -sertifikaatin digitaalisille palveluilleen, mukaan lukien KONE 24/7 Connected Services.

KONEen tuotantoyksiköistä tuli hiilineutraaleja kesäkuun 2023 lopussa. Yritys saavutti tämän merkittävän virstanpylvään 18 kuukautta etuajassa. Saavutus osoittaa KONEen sitoutumisen ilmastolupaukseensa ja huippuluokan toimitusketjujen toiminnan varmistamiseen maailmanlaajuisesti.

Lokakuussa Philippe Delorme, MSc, MBA, nimitettiin KONE Oyj:n toimitusjohtajaksi 1. tammikuuta 2024 alkaen. Hän on kiinnostunut teknologiasta ja kestävästä kehityksestä sekä hän omaa laajan kokemuksen erilaisista kansainvälisistä johtotehtävistä. Näin ollen hänellä on erinomaiset edellytykset kehittää KONEen toimintaa edelleen yhdessä johtoryhmänsä kanssa.

Pariisin kesäkisojen aikana KONE-tiimi tarjosi vierailijoille erinomaisen kaupunkikokemuksen. Grand Paris Express on merkittävä hanke, jossa KONE on asentanut yli 300 liukuporrasta ja hissiä. Saint-Denis – Pleyel -asemalla on 56 TransitMaster™-liukuporrasta, mikä tekee tästä projektista suurimman yksittäisen laitetoimituksen KONEen historiassa.

KONE julkisti uuden päämääränsä: "Muokkaamme kaupunkien tulevaisuutta". Me KONEella uskomme, että meillä on tärkeä rooli kaupunkien tulevaisuuden muokkaamisessa. Autamme päivittäin kahta miljardia ihmistä liikkumaan turvallisesti, sujuvasti ja saumattomasti älykkäissä ja kestävän kehityksen mukaisissa kaupungeissa ja rakennuksissa. Autamme kaupunkeja jättämään positiivisen jäljen planeetallemme – seuraavaksi vuosisadaksi ja siitä eteenpäin. Me muokkaamme kaupunkien tulevaisuutta.

KONE sijoittui Euroopan 15:nneksi vastuullisimmaksi yritykseksi Corporate Knightsin listauksessa. Kestävään kehitykseen keskittyvä media- ja konsultointiyhtiö Corporate Knights julkaisee Euroopan 50 kestävimmän yrityksen listauksen ensimmäistä kertaa. KONE oli listan ainoa hissi- ja liukuporrasyritys.

Huhtikuussa KONE ja TKE ilmoittivat suunnitelmistaan yhdistyä ja muodostaa maailmanluokan hissi‑ ja liukuporrasalan yhtiön. Yli vuosisadan ajan sekä KONE että TKE ovat menestyksekkäästi kehittäneet rinnakkain liiketoimintojaan kaupungistuvassa maailmassa. Yhdistyminen loisi KONEelle ja TKE:lle yhteisen suunnan ja vakaan perustan kestävälle kasvulle ja pysyvälle arvonluonnille.